Säilyneitten
tositteiden valossa Sibelius nosti ensimmäisen oman vekselilainansa
1 000 mk, 3 930 nykyeuroa, kesäkuun 26. päivänä
1895. Takaajana toimi maisteri Mikko Slöör, josta tuli
hänen asiainhoitajansa yli 10:ksi vuodeksi. Rahat menivät
varmaan pelkkään elämiseen, sillä perhe oli
lähdössä Vesijärven rannalle kesänviettoon.
1800-luvun
loppuvuosina Sibelius nosteli vekseleitä harvakseen. Talven
1898 ulkomaanmatkan jälkeen määrä nousi jonkun
verran, mutta se laski taas keväällä 1899 ensimmäisen
sinfonian rahakkaiden konserttien jälkeen. Matka Eurooppaan
Kajanuksen orkesterin mukana kesällä 1900 poiki vajaat
10 vekseliä, mutta ne Sibelius maksoi Axel Carpelanin keräämästä
matkakassasta. Perhe lähti lokakuun lopussa talveksi etelään.
1900-luvun
alkuvuodet olivat velkaantumisen aikaa ja Sibelius täytteli
vekselilomakkeita turhankin tiuhaan. Lainaruletin pyörittäminen
vei lisäksi kallista sävellysaikaa. Keväällä
1903 tilanne alkoi olla jo hälyttävä ja Ainolan
rakentaminen vei sen tuhon partaalle. Erittäin rahakas nelivuotissopimus
saksalaisen Lienaun kustantamon kanssa talvella 1905, 34 000 euroa
vuodessa, auttoi ahdingossa jonkin verran. Mutta kun Sibelius
ei ollut mikään liikemies, vaan säveltäjä!
Sibeliuksen käyntikortti
(Vippipyyntö Jalmari Finneltä Kämpissä 1904)
Sibeliuksen
vekseliveloista saa hyvän kuvan, kun vertaa kahta samaa vuosineljännestä
keskenään. Edellinen esimerkki on ajalta juuri ennen
Ainolan hankkimispäätöstä. Jälkimmäinen
on taas samalta vuosineljännekseltä kuutta vuotta myöhemmin.
Sibeliuksen
vekselit maalis-toukokuussa 1903
|
Pankki
|
Eräpv. |
Takaaja |
Mk
|
Lyhennys mk/euroa
|
| Transbanken |
9.3 |
Wasenius |
900 |
100 |
345 |
| Nordbanken |
22.3 |
Sibelius
C. |
1
800 |
450 |
1 552 |
| Ei
tietoa |
1.4 |
Renlund |
1
000 |
350 |
1
207 |
| Nordbanken |
5.4 |
v.
Qvanten |
600 |
150 |
517 |
| Kansallispankki |
6.4 |
v.
Qvanten |
1
100 |
300 |
1
035 |
| Transbanken |
7.4 |
v.
Qvanten |
600 |
100 |
345 |
Förenings-
banken |
15.4 |
Fazer
|
1
000 |
500 |
1
725 |
| Nordbanken |
15.4 |
Sibelius
C. |
400 |
200 |
690 |
| Kansallispankki |
16.4 |
Sibelius
C. |
2
000 |
500 |
1
725 |
| Kansallispankki |
21.4 |
Sibelius
C. |
450 |
150 |
517 |
| Wasabanken |
26.4 |
Söderhjelm |
2
000 |
200 |
690 |
| Privatbanken |
5.5 |
Renlund,
Fazer |
6
000 |
- |
- |
| Privatbanken |
9.5 |
Westerlund |
600 |
150 |
517 |
| Ei
tietoa |
9.5 |
Renlund |
800 |
200 |
690 |
| Wasabanken |
9.5 |
oma |
900 |
450 |
1
552 |
| Transbanken |
9.5 |
oma |
800 |
450 |
1
552 |
| Privatbanken |
18.5 |
Sibelius
C. |
1
000 |
250 |
862 |
| Kansallispankki |
21.5 |
Sibelius
C. |
300 |
300 |
1
035 |
| Wasabanken |
26.5 |
Sibelius
C. |
1
800 |
1
800 |
6
210 |
Lyhennykset
yhteensä 6 600 mk eli n. 22 760 euroa
Otettu uusi vekseli 6 000 mk eli n. 20 700 euroa
Sibelius
nosti toukokuun alussa uuden 6 000 mk:n vekselin. Siten hänen
velkasaldonsa todellisen lyhennyksen määrä oli
600 mk eli 2 060 nykyeuroa.
Sibeliuksen
vekselit maalis-toukokuu 1909
|
Pankki
|
Erä
pv.
|
Takaaja
|
Mk
|
Lyhennys
mk/euroa
|
| Privatbanken |
4.3 |
Saarinen |
1
800 |
100 |
309 |
| Nordbanken |
9.3 |
Cajander
|
1
100 |
100 |
309 |
| Privatbanken |
19.3 |
Lerche |
600 |
100 |
309 |
| Nordbanken |
20.3 |
Zilliacus |
2 000 |
2 000 |
618 |
| Privatbanken |
25.3 |
Apostol |
800 |
100 |
309 |
| Privatbanken |
27.3 |
Westerlund |
900 |
100 |
309 |
| Nordbanken |
8.4 |
Sibelius
C. |
350 |
50 |
155 |
| Privatbanken |
10.4 |
Apostol |
900 |
100 |
309 |
| Finlands
Bank |
19.4 |
Ährt
(?) |
3
000 |
120 |
370 |
| Nylandsbanken |
19.4 |
Sibelius
C. |
1
350 |
50 |
155 |
| Kansallispankki |
19.4 |
Alander |
1
800 |
200 |
618 |
| Privatbanken |
19.4 |
Söderhjelm |
1
100 |
100 |
309 |
| Nylandsbanken |
19.4 |
Weilin |
1
750 |
50 |
155 |
| Föreningsbanken |
19.4 |
Lerche |
1
500 |
200 |
618 |
| Nylandsbanken |
21.4 |
Eichinger |
650 |
50 |
155 |
| Föreningsbanken |
1.5 |
Borgström |
5 500 |
500 |
1 550 |
| Nylandsbanken |
1.5 |
Sonck |
1
200 |
50 |
155 |
| Föreningsbanken |
4.5 |
Lerche |
650 |
100 |
309 |
| Nylandsbanken |
7.5 |
Blomqvist |
850 |
50 |
155 |
| Nylandsbanken |
11.5 |
Fageroos |
1 350 |
50 |
155 |
| Nylandsbanken |
14.5 |
Ekman |
1 150 |
50 |
155 |
| Kansallispankki |
16.5 |
Sibelius
C. |
250 |
250 |
772
(!) |
| Privatbanken |
21.5 |
Sibelius
C. |
700 |
100 |
309 |
| Wasabanken |
21.5 |
Linder |
2 500 |
500 |
1 550 |
| Nylandsbanken |
22.5 |
Sibelius
C. |
900 |
50 |
155 |
| Finlands
Bank |
28.5 |
Sibelius
C. |
250 |
250 |
772
(!) |
| Wasabanken |
28.5 |
Eichinger |
1 100 |
100 |
309 |
Ei
uusia vekseleitä.
Keväällä
1909 Sibelius oli Berliinissä säveltämässä
itseään irti sopimuksestaan Robert Lienaun kanssa. Asianajaja
Ludvig Hjelt taisteli samaan aikaan Helsingissä menestyksekkäästi
vekseleitä vastaan. Todelliset lyhennykset olivat yhteensä
3 670 mk eli noin 11 360 nykyeuroa.
Vuoden
1909 keväällä vekseleiden määrä
oli kasvanut voimakkaasti tilanteesta kuutta vuotta aiemmin. Pienet
lyhennykset kielivät todellisesta taistelusta. Hjelt yritti
kaikkensa. Ehkä tämä urakointi oli osaltaan johtamassa
hänen sairastumiseensa pari vuotta myöhemmin. Sibeliuksen
pyyteetön tukija "Ludde" Hjelt teki myös henkilökohtaisen
konkurssin.
Axel
ja Tor Carpelan käynnistivät keräyksen Sibeliuksen
pelastamiseksi seuraavana vuotena. Kampanja tuotti 29 000
mk, 89 700 nykyeuroa, jolla kuoletettiin osa Sibeliuksen
vekseleistä keväällä 1910. Ensimmäisen
maailmansodan syttyminen 1914 sulki säveltäjän
rahahanat ulkomaisilta kustantajilta. Tämä heijastui
välittömästi vekseleiden määrään.
Tilanne Sibeliuksen 50-vuotispäivien aikaan 1915 oli hyvin
samankaltainen kevään 1909 kanssa. Apu oli kuitenkin
jo ovella. Ida Ekmanin ja Emil Forsströmin kampanjojen yhteistuottojen
43 000 mk, yli 104 000 nykyeuroa, avulla Sibelius hengitti
keveämmin vuoden pari.
Vuonna
1918 raha oli menettänyt arvonsa miltei kokonaan ja Sibeliuksen
eläke sen mukana. 1920-luvun vaihteessa vekselikierre oli
alkanut uudestaan. Tilanne tasaantui kuitenkin pian Sibeliuksen
saatua 55-vuotislahjaksi suomalaisilta liikemiehiltä 63 000
mk, 19 500 nykyeuroa, joulukuussa 1920. Tämän jälkeen
Sibeliuksen vekselivelat pysyivät hallinnassa aina 60-vuotispäiviin
saakka. Vuonna 1923 Sibelius vastaanotti Kordelin-säätiön
kunniapalkinnon 100 000 mk, 25 200 nykyeuroa.
60-vuotispäivänään
joulukuussa 1925 hän sai tuntuvan korotuksen eläkkeeseensä
ja kansalaislahjana omaan käyttöönsä 150 000 mk,
35 800 nykyeuroa. Velattomuus kolkutteli jo ovella.
Ainolan suurremontti siirsi sen joulukuulle 1926. Trio Lindgren-Palmqvist-Sonck
sai kunnian taata Sibeliuksen viimeisimmät vekselit.
