Sibeliukset viettivät avioliitonsa ensimmäiset kymmenen
vuotta hyvin liikkuvaista elämää. He ehtivät
asua viidessä osoitteessa Helsingissä ja lisäksi
yli kolme vuotta Keravalla (Katso
Asunnot). Niinpä tuolta ajalta on säilynyt melko
vähän arkielämään liittyviä dokumentteja.
Mattilan talon tytär muisteli Keravalla aikoinaan, että
Sibelius-perhe jätti taloon pyykkikorillisen nuotteja ja
kirjoituksia muuttaessaan Helsinkiin syksyllä 1902.
Kahdelta seuraavalta vuodelta
Helsingissä ja niitä seuranneelta ajalta Ainolassa
on säilynyt huomattava määrä dokumentteja.
Ainolassa ei ollut tapana heittää mitään
menemään.
Kuitti, tosite tai muu vastaava
dokumentti ilmoittaa yleensä tarkan ja usein myös
päivätyn tiedon. Se voi kertoa maidonkulutuksen määrän
Ainolassa tai Aino Sibeliuksen kasvattamien vihannesten lajikkeet.
Kuittien perusteella tiedetään millaista kirjallisuutta
Sibelius luki ja missä hotelleissa hän yöpyi
kotimaassa ja ulkomailla. Tositteiden perusteella voi myös
luoda kuvan säveltäjän taloudellisesta tilanteesta
eri aikoina.
Sibelius-dokumentti voi olla
myös päättymättömien spekulaatioiden
lähde. Säveltäjä ei koskaan julkaissut kahdeksatta
sinfoniaansa. Hän ilmeisesti poltti sen käsikirjoitukset
1940-luvulla Ainolan vihreässä takassa. Entä
valmistuiko teos ylipäätään kokonaan, vaiko
vain osittain? Säveltäjä ainakin uskoi sen valmistuneen
tai valmistuvan kokonaan 1930-luvun alkupuolella.
Sibeliuksen
vastauskonsepti International Who´s Who:n kyselyyn: "Sävellykset
Op. 1-118 (Sisältäen 8 sinfoniaa)."