Suvun juuria ei tunneta. J.
R. Aspelinin otaksuman mukaan sen kantaisä olisi ollut
eräs Viipurissa Kaarle XII:n aikana palvellut Karl-niminen
luutnantti, joka olisi ottanut sukunimensä paikallisesta
linnasta.
Sotaisasta alkuperästään
huolimatta suku oli 1800-luvulla tunnettu ennen kaikkea papeistaan
ja virkamiehistään. Sen merkittävimmät jäsenet
olivat tuohon aikaan Sibeliuksen äidin setä, tuomiorovasti
ja jumaluusopin tohtori Aron Gustav Borg, jonka jälkeläinen
oli mm. oopperalaulaja Kim Borg, ja säveltäjän
itsensä kannalta ehkä mielenkiintoisin sukulainen,
äidin serkku, kuuluisa fennomaani Carl Gustav Borg.
Karl Borg, luutnantti
k. 1720-luvulla
Poika: Karl Kaarlenpoika Borg
s. 5.4.1716 Tobolsk k. 26..3.1797 Ylikannus. Nimismies Pyhäjoella
ja pitäjänkirjuri.
Puoliso: 12.11.1745 Katarina Ruuth
Poika: Gabriel Kaarlenpoika
Borg
s. 10.8.1758 Pyhäjoki k. 24.10.1824 Laihia. Kirkkoherra
Raahessa, Saloisissa ja Laihialla.
Puoliso:
1:o Maria Gustava Chydenius,
2:o Maria Katarina Lindblad ja
3:o Eva Katarina Österbladh
Poikia: Karl Jakob
Borg
1788-1853
Jonka poika: Carl Gustav Borg
1823-95
Gabriel Borg
Sibeliuksen äidinisä
1797-1855
Jonka tytär: Maria Charlotta Borg
Sibeliuksen äiti
1841-97
Aron Gustav Borg
1810-83
Carl Gustav Karlinpoika Borg
s. 23.10.1823 Vihanti k. 23.2.1895 Helsinki. Naimaton. Suomen
kielen lehtori Keisarillisessa yliopistossa Helsingissä
1854-. Ruotsalais-suomalaisen sanakirjakomitean jäsen 1852-53.
Historiallis-filosofisen tiedekunnan v. t. kuraattori 1854-,
vakinainen 1856-58, suomenkielen kääntäjä
ja tulkki senaatissa 1857-. Suomenkielen opettaja Helsingin
lyseossa ja tyttökoulussa 1855-. Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran sihteeri 1861-62 ja rahastonhoitaja 1865-75. Jäsen
1862 komiteassa, joka antoi lausunnon Suomen kielen kelvollisuudesta
virkakieleksi. Tirehtööri Suomen valtiokonttorissa
1875-80. Ym. Erittäin laaja julkaisutoiminta, mm. suomennos
Sadut, 10 vihkoa Helsinki 1848-50 ja ruotsinnokset Kullervo,
en episod ur Kalevala Helsinki 1850, Öfversättningar
ur andra upplagan af Kalevala Helsinki 1851 ja Lemminkäinen,
en sångcykel ur Kalevala Helsinki 1852.
Gabrielin lesken Katarina
Juliana Borgin perheessä Sibelius kuuli ja luki
myös itse ruotsinkielistä kirjallisuutta. On täysin
mahdollista, että säveltäjä tutustui jo
kouluaikoinaan myös äitinsä serkun Kalevala-ruotsinnoksiin,
vaikka hän ei koskaan asiasta maininnut.
Gabriel Gabrielinpoika Borg
(Sibeliuksen äidinisä)
s. 23.10.1797 Vihanti k. 13.12.1855 Pyhäjoki.
Fil. maist. 1823. Luokan- ja
venäjänkielen opettaja Oulun triviaalikoulussa 1824-.
Hämeenlinnan triviaalikoulun rehtori 1828-38. Turun triviaalikoulun
rehtori 1838-44. Pappisvihkimys 1844. Uuden Kaarlepyyn kirkkoherra
1845-50. Pyhäjoen kirkkoherra 1850-55. Puoliso: 1:o 12.2.1830
Turussa Johanna Ulrika Hedberg 1804-35; 2:o 9.8.1838 Teristen
kartanossa Sääksmäellä Katarina Juliana
Haartman s. 20.11.1812 Sääksmäki k. 4.12.1892
Hämeenlinna.
Katarina
Juliana Borg (1812-92)
Lapsia 1. avioliitosta 3, kuolleet
alaikäisinä, 2. Avioliitosta:
Tekla Helena Adelinda Borg
S. 30.8.1839 Turku, k. 26.1.1912 Hämeenlinna.Naimaton.
Maria Charlotta Sibelius os.
Borg, Sibeliuksen äiti.
Gustav Julius Borg, s.
17.7.1843 Turku. Koululainen, k. 7.10.1858 Hämeenlinna.
Axel Gabriel Borg, s.
16.11.1845 Uusi Kaarlepyy. Mikkelin lyseon rehtori, k. 2.7.1903
Savonlinna. Naimaton.
Axel Borg (1845-1903)
Oskar Fredrik Borg, s.
28.12.1847 Uusi Kaarlepyy. Kymölän seminaarin johtaja,
k. 28.4.1907. Puoliso: 30.12.1874 Ida Agata Savonius.
Anna Juliana Borg, s.
24.2.1850 Pyhäjoki. Opettaja, k. 30.1.1909 Hämeenlinna.
Naimaton.
Otto Rudolf Borg, s. 24.2.1850
Pyhäjoki. Tampereen lyseon lehtori, k. 18.1.1898 Tampere.
Puoliso: 8.10.1885 Tampereella Hilma Maria Wegelius.
Lydia Johanna Borg, s.
1.8.1852 Pyhäjoki, k. 12.10.1852 Pyhäjoki.
Maria Charlotta Sibelius
os. Borg (Sibeliuksen äiti)
Lapset:
Linda Maria 1863-1932
Johan Christian (Kristian) Julius (Janne, Jean)
1865-1957
Christian (Kristian) 1869-1922
Sibeliuksen äiti syntyi
Turussa elokuun 18. päivänä 1841 paikallisen
triviaalikoulun rehtorin perheeseen. Hänet kastettiin Maria
Charlottaksi ja hän oli syntymäjärjestyksessä
perheen toinen lapsi. Isä, Gabriel Borg, oli toisessa avioliitossaan.
Hänen ensimmäinen vaimonsa oli kuollut pitkälti
toistakymmentä vuotta aiemmin, samoin kuin avioliitosta
syntyneet kolme lastakin. Marian äiti Katarina Juliana
oli syntyisin Teristen kartanon Haartmaneja Sääksmäeltä.
Gabriel Borg vihittiin papiksi
Turussa 1844 ja hän sai paikan Kokkolan kirkkoherran apulaisena.
Perhe muutti Pohjanmaalle. Marialla oli tuolloin isosisko Tekla
ja myös pikkuveli Gustav Julius, joka kuoli myöhemmin
teini-ikäisenä Hämeenlinnassa.
Pohjanmaalla perheeseen syntyivät vielä pojat Axel
ja Oskar, kaksoset Juliana (Julia, Lula) ja Otto,
sekä vain muutaman kuukauden elänyt Lydia.
Rovasti Gabriel Borg kuoli 58-vuotiaana
vuonna 1855. Katarina-leski muutti lapsineen Hämeenlinnaan,
lähelle omia sukulaisiaan. Ajan tavan mukaisesti perheen
pojat saivat käydä lyseon ja pääsivät
yliopistoon. Tyttärien koulutukseen ei panostettu.
Maria oli vain 20-vuotias avioituessaan
jo keski-ikää lähentelevän kaupunginlääkäri
Christian Gustaf Sibeliuksen kanssa maaliskuussa 1862. Vastakohtaisuudet
ilmeisesti täydensivät toisiaan, sillä avioliitto
oli onnellinen, mutta lyhyt. Christian Gustaf kuoli lavantautiin
kesällä 1868. Leskelle jäi kaksi lasta, Linda
ja Johan (Janne), sekä suoritustilassa oleva kuolinpesä.
Christian, perheen kolmas lapsi, syntyi maaliskuussa 1869 (Katso
Elämänkaari).
Maria oli raskasmielisen uskonnollinen
ja melankoliaan taipuvainen kuten molemmat siskonsakin, mutta
hän oli hyvä äiti. Vaatimattomilla varoilla ja
sukulaisten avustaessa hän koulutti kolme lastansa. Sibeliuksen
veljestä Christianista tuli merkittävä lääkäri
ja Linda-siskosta opettaja.
Tytär Linda oli Marialle
lapsista läheisin. Suhde tulevaan säveltäjään
pysyi hieman etäisempänä. Sibelius oli koko elämänsä
ajan kiitollinen äidilleen kaikesta saamastaan huolenpidosta
ja hoivauksesta, mutta jotain jäi puuttumaankin: "Minä
olen aina kaivannut jotakuta joka hyväilisi minua. Meillä
kotona minä olin ainoa, joka tein sellaista", säveltäjä
kirjoitti tulevalle puolisolleen 2. tammikuuta 1891. Myös
henkisellä puolella poika koki myöhemmin vieraantuneensa
äidistään. Joulukuussa 1896 Sibelius kirjoitti
yksityisessä muistiinpanossa: "Äidin luona. Yksinkertaisuus.
O simplicitas."
Maria Sibelius asui 1890-luvulla
Tampereella useita vuosia ja piti yhteistaloutta tyttärensä
kanssa. Linda ja Marian Otto-veli toimivat Tampereella opettajina.
Maria kuoli yllättäen joulukuun 29. päivänä
1897. Tästä iskusta Linda-tytär ei koskaan täysin
toipunut.