Liiteri 1904

Liiteri ulkohuoneineen pystytettiin samaan aikaan päärakennuksen kanssa. Ainolassa oli puulämmitys aina 1960-luvulle saakka. Liiterin pärekatto sai tiilet katteekseen vuonna 1932 yhdessä päärakennuksen kanssa.

Sauna 1905


Jean Sibelius ja hänen peruskorjattu saunansa 1927.

Helmikuussa 1905 Sibelius iloitsi Berliinissä tekemästään kustannussopimuksesta Robert Lienaun kanssa. Hänelle oli luvassa peräti vajaan 34 000 euron lisätienestit, jos hän pystyisi säveltämään vuosittain neljä laajaa teosta. Sibelius kirjoitti vaimolleen:

Meillä on ollut niin surulliset vuodet jo 10 vuotta! Nyt on ainakin varmata! Saunan rakennan. Sano se Laineelle! Vetäköön tukkia! 

Punamullattu pärekattoinen sauna kohosi Aino Sibeliuksen rakennusohjeita myötäillen tontin eteläisimpään kärkeen loppukesän 1905 aikana. Sibeliukset saivat käyttöönsä saunan kamareineen ja pyykkitupineen. Vesi rakennukseen tuli viereen kaivetusta vinttikaivosta Aino Sibeliuksen suunnittelemaa kaltevaa kourua pitkin. Rikhard Laine rakensi saunan apunaan seitsemän kirvesmiestä, yksi muurari ja naapurin hevonen. Kylpemään päästiin lokakuun lopulla. Rakentamisen kokonaiskustannukset kohosivat Sibeliuksen kustannussopimuksen "yhden laajan teoksen palkkioon" eli vajaaseen 9 000 euroon. Sauna peruskorjattiin 1920-luvun puolessavälissä rakennusmestari Aarne Männikön johdolla, ja tiilikatto rakennettiin vuonna 1932.

Talli 1912

Sibeliukset tarvitsivat hevosta henkilö- ja tavarakuljetuksiin Järvenpään asemalta sekä mm. lannanajoon kasvimaille. Vuoteen 1911 asti lainattiin maksua vastaan Aholan hevosta, mutta kun kirjailija Juhani Ahon perhe muutti Helsinkiin, piti Ainolaan rakentaa talli ja hankkia hevonen. Pärekattoinen talli valmistui alkukesästä 1912 ja sen taakse pahnat Ottiilia-possua varten paria vuotta myöhemmin. Elokuussa 1912 Sibelius osti Vilkku-hevosen agronomi Lennart Hagelstamilta, joka omisti mm. Hinthaaran kartanon. Ruth-tytär muisteli myöhemmin, että ostopaikka olisi ollut Östersundomin kartano, jonka naapurissa Hagelstam oli aikaisemmin asunut.
Ruth käytti Vilkkua myös ratsuna, kunnes äksy hevonen heitti hänet selästään aiheuttaen aivotärähdyksen ja väliaikaisen muistinmenetyksen. Hevonen myytiin rehupulasta johtuen lokakuussa 1918.

Tallissa oli 1910-luvulla myös kanala, jota isännöi kesällä 1914 kolme valkoista kukkoa: Matti, Pekka ja Mikko. Yhden niistä Sibelius kaappasi kerran pihalta Ainolan alakertaan lapsia piristääkseen. "Tavoittelimme sitä huvitettuina ja siihen ihastuneina. Niin unohtui sadepäivän tuoma ankeus", Katarina-tytär muisteli myöhemmin.

Leikkimökki 1910-luvun alku

Ainolan leikkimökki rakennettiin 1910-luvun alussa "pulmusille" eli Margaretalle ja Heidille. Se pystytettiin suuren kuusen katveeseen nykyisen haudalle johtavan tien varteen. Jouluksi 1915 alkuperäisen leikkimökin korvasi Keravan Puuusepäntehtaalta hankittu uusi, tehdasvalmisteinen leikkitupa.

Ainolan kahvio- lipunmyynti- ja talonmiehen asuntorakennus 1974

Ainolan nykyinen huoltorakennus valmistui vuonna 1974 entisen tenniskentän paikalle. Rakennuspiirustukset laati Sibeliuksen vävy, arkkitehti Aulis Blomstedt.