1880-1889 1890-1899 1900-1909 1910-1919
1920-1929 1930-1939 1940-1949 1950-1957
Teokset valmistumisajan mukaisessa järjestyksessä
1900
Op. 20 Malinconia, sellolle ja pianolle
Alkuperäinen nimi Fantasia.
Op. 22 nro 2 (vuoteen 1947 nro 3) Tuonelan joutsen orkesterille
Lopullinen versio. 1. versio 1895, 2. versio 1897.
Op. 22 nro 4 Lemminkäinen palaa kotitienoille orkesterille
Lopullinen versio. 1. versio 1895, 2. versio 1897.
Op. 24 nro 8 Nocturno pianolle
Op. 26 Finlandia, sävelruno orkesterille
Uudistettu versio Sanomalehdistön päivien (Pressens dagar) juhlanäytäntömusiikista (7. osasta Suomi herää, 1899); ensiesitys Helsingissä 2.7.1900 (Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Robert Kajanus). Sovitus pianolle: ks. alla, mieskuorolle (Finlandia-hymni, sanat a) Wäinö Sola, b) Veikko Antero Koskenniemi) 1938 ja sekakuorolle (Finlandia-hymni, sanat V. A. Koskenniemi) 1948.
[Op. 26] Finlandia pianolle
Sovitus orkesteriteoksesta (ks. yllä).
Op. 29 Snöfrid, improvisaatio lausujalle, sekakuorolle ja orkesterille
Sanat Johan Ludvig Runeberg, myös suomeksi: Snöfrid, kuun kullat (Lauri Pohjanpää). Ensiesitys Helsingissä 20.10.1900 (“sekakuoro”, Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Robert Kajanus). Loppukuoro toisin sanoin (Ylistys taiteelle, sanat Volter Kilpi); ensiesitys Helsingissä 9.4.1902 (Katri Rautio, “kuoro”, Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Robert Kajanus).
[Op. 36 nro 4] Andantino, yksinlaulu
Aiempi (?) versio yksinlaulusta Säv, säv, susa (Soi, soi, kaisla, ks. alla), ilman sanoja.
Op. 36 nro 4 Säv, säv, susa (Soi, soi, kaisla), yksinlaulu
Sanat Gustav Fröding, suomentanut Kyllikki Solanterä. Myös aiempi (?) versio Andantino (ilman sanoja, ks. yllä).
Op. 36 nro 5 Marssnön (Maaliskuun lumi), yksinlaulu
Sanat Josef Julius Wecksell, suomentanut Sole Kallioniemi.
Op. 36 nro 6 Demanten på marssnön (Timantti hangella), yksinlaulu
Sanat Josef Julius Wecksell, suomentanut Aune Krohn. Orkesterilaulusovitus 1916-17.
Op. 37 nro 1 Den första kyssen (Ensi suudelma), yksinlaulu
Sanat Johan Ludvig Runeberg, suomentanut Kyllikki Solanterä.
Op. 39 Sinfonia nro 1 e-molli
Lopullinen versio: 1. Andante ma non troppo – Allegro energico, 2. Andante (ma non troppo lento), 3. Scherzo (allegro), 4. Finale (quasi una fantasia); ensiesitys Helsingissä 1.7.1900 (Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Robert Kajanus). 1. versio 1899.
Isänmaalle sekakuorolle
Sanat Paavo Cajander. Mieskuorosovitus 1908.
Kavaljeren pianolle
Porilaisten marssi, sovitus orkesterille
Ensiesitys Tukholmassa 4.7.1900 (Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Robert Kajanus).
1901
Op. 1 nro 5 On hanget korkeat, nietokset, yksinlaulu
Sanat Wilkku Joukahainen. Sovitus kahdelle äänelle ja pianolle (Joulu) 1903-05, sovitus naiskuorolle 1942.
Op. 18 nro 2 Terve kuu mieskuorolle
Sanat Kalevalasta.
Op. 24 nro 9 Romance (Romanssi Des-duuri) pianolle
Op. 37 nro 5 Flickan kom ifrån sin älsklings möte (Tuli tyttö luota armahansa), yksinlaulu
Sanat Johan Ludvig Runeberg, suomentanut Kyllikki Solanterä.
1902
Op. 9 En saga (Satu), sävelruno orkesterille
Lopullinen versio; ensiesitys Helsingissä 3.11.1902 (Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Robert Kajanus). 1. versio 1892.
Op. 16 Vårsång (Kevätlaulu) orkesterille
Lopullinen versio; ensiesitys Helsingissä 12.12.1903 (Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Robert Kajanus). 1. versio (Improvisation) 1894, 2. versio (Kevätlaulu / Vårsång) 1895.
Op. 17 nro 4 Vilse (Eksyksissä), yksinlaulu
Sanat Karl August Tavaststjerna, suomentanut Kyllikki Solanterä. Lopullinen versio, 1. versio 1898.
Op. 17 nro 7 Lastu lainehilla, yksinlaulu
Sanat Ilmari Calamnius.
[Op. 19] Impromptu naiskuorolle ja orkesterille
Sanat Viktor Rydberg, suomentanut Severi Nuormaa (Pojat ja neidot, armas on elämä). 1. versio; ensiesitys Helsingissä 8.3.1902 (“naiskuoro”, Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Jean Sibelius). Lopullinen versio 1910.
[Op. 32] Tulen synty baritonille, mieskuorolle ja orkesterille
Sanat Kalevalasta. 1. versio; ensiesitys Helsingissä 9.2.1902 (Abraham Ojanperä, “juhlakuoro”, Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Jean Sibelius). Lopullinen versio 1910.
Op. 37 nro 2 Lasse liten (Pikku Lasse), yksinlaulu
Sanat Zacharias Topelius, suomentanut Kyllikki Solanterä.
[Op. 37 nro 3] Soluppgång (Auringonnousu), yksinlaulu
Aiempi (?) versio, ilman sanoja.
Op. 37 nro 3 Soluppgång (Auringonnousu), yksinlaulu
Sanat Tor Hedberg, suomentanut Kyllikki Solanterä. Orkesterilaulusovitus 1914. Myös aiempi (?) versio (ilman sanoja, ks. yllä).
Op. 37 nro 4 Var det en dröm (Unta vain), yksinlaulu
Sanat Johan Julius Wecksell, suomentanut Heikki Klemetti.
[Op. 43] Sinfonia nro 2 D-duuri
1. versio: 1. Allegretto moderato, 2. Tempo andante, ma rubato, 3. Vivacissimo, 4. Allegro moderato; ensiesitys Helsingissä 8.3.1902 (Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Jean Sibelius). Lopullinen versio 1903.
Alkusoitto a-molli orkesterille
Ensiesitys Helsingissä 8.3.1902 (Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Jean Sibelius).
Kotikaipaus naiskuorolle
Sanat Walter von Konow.
Till Thérèse Hahl (Lauloit piennä) sekakuorolle, kaksi eri sävellystä
Sanat Nils Wasastjerna, suomentanut Pekka Juhani Hannikainen.
1903
[Op. 17 nro 1] Se’n har jag ej frågat mera (En mä enää tuota kysy) lauluäänelle ja orkesterille
Sovitus yksinlaulusta (1891-92). Sanat Johan Ludvig Runeberg, suomentanut R. R. Ryynänen.
Op. 24 nro 10 Barcarola pianolle
Op. 38 nro 1 Höstkväll (Syysilta), yksinlaulu
Sanat Viktor Rydberg, suomentanut Kyllikki Solanterä. Orkesterilaulusovitus (Herbstabend / Höstkväll) 1904, sooloäänelle ja jousiorkesterille (Herbstabend) 1904.
Op. 38 nro 2 På verandan vid havet (Merenrantakuistilla), yksinlaulu
Sanat Viktor Rydberg, suomentanut Kyllikki Solanterä. Orkesterilaulusovitus: ks. alla.
[Op. 38 nro 2] På verandan vid havet (Merenrantakuistilla) lauluäänelle ja orkesterille
Sovitus yksinlaulusta (ks. yllä).
Op. 38 nro 3 I natten (Yössä), yksinlaulu
Sanat Viktor Rydberg, suomentanut Kyllikki Solanterä. Orkesterilaulusovitus: ks. alla.
[Op. 38 nro 3] I natten (Yössä) lauluäänelle ja orkesterille
Sovitus yksinlaulusta (ks. yllä).
Op. 43 Sinfonia nro 2 D-duuri
Lopullinen versio: 1. Allegretto, 2. Tempo andante, ma rubato, 3. Vivacissimo, 4. Allegro moderato; ensiesitys Tukholmassa 10.11.1903 (johtajana Armas Järnefelt). 1. versio 1902.
[Op. 44] Kuolema, musiikkia Arvid Järnefeltin näytelmään
Kuusi numeroa. Ensiesitys Helsingissä Kansallisteatterissa 2.12.1903 (johtajana Jean Sibelius). (Uudistettuna: ks. 1904 op. 44 nro 1, 1906 op. 44 nro 2 sekä 1906 op. 62a.)
Sovituksia suomalaisista kansanlauluista, pianolle
1. Minun kultani, 2. Sydämestäni rakastan, 3. Ilta tulee, ehtoo joutuu, 4. Tuopa tyttö, kaunis tyttö, 5. Velisurmaaja, 6. Häämuistelma.
1903-05
Op. 1 nro 5 Joulu kahdelle äänelle ja pianolle
Sovitus yksinlaulusta On hanget korkeat, nietokset (1901). Sanat Wilkku Joukahainen.
1904
[Op. 6] Cassazione orkesterille
1. versio; ensiesitys Helsingissä 8.2.1904 (Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Jean Sibelius). Uudistettu versio 1905.
Op. 17 nro 5 En slända, yksinlaulu
Sanat Oscar Levertin.
[Op. 18 nro 6] Sydämeni laulu sekakuorolle
Sovitus mieskuorolaulusta (1898). Sanat Aleksis Kivi.
Op. 24 nro 6 Idyll (Idylli) pianolle
Uudistettu versio. 1. versio 1898?
Op. 31 nro 2 Har du mod? (Elon taistohon käy) mieskuorolle ja orkesterille
Sanat Josef Julius Wecksell, suomentanut Heikki Klemetti. Ensiesitys Helsingissä 8.2.1904 (Sällskapet Muntra Musikanter, Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Jean Sibelius). Pianopartituuri 1904. Uudistettu versio pianolle (tekstin kanssa) 1911-12.
[Op. 38 nro 1] Herbstabend (Höstkväll) lauluäänelle ja orkesterille
Sovitus yksinlaulusta Höstkväll (1903). Alkuperäiset sanat Viktor Rydberg, saksannos Ferdinand Tilgmann (uusi saksannos Alfred J. Boruttau).
[Op. 38 nro 1] Herbstabend lauluäänelle ja jousiorkesterille
Sovitus yksinlaulusta Höstkväll (1903). Alkuperäiset sanat Viktor Rydberg, saksannos Ferdinand Tilgmann.
Op. 38 nro 4 Harpolekaren och hans son (Harpunsoittaja ja hänen poikansa), yksinlaulu
Sanat Viktor Rydberg, suomentanut Kyllikki Solanterä.
Op. 38 nro 5 Jag ville jag vore i Indialand, yksinlaulu
Sanat Gustav Fröding.
Op. 41 Kyllikki, kolme lyyristä kappaletta pianolle
1. Largamente – Allegro, 2. Andantino, 3. Comodo.
Op. 42 Romanssi C-duuri jousiorkesterille
Ensiesitys (nimellä Andante) Turussa 26.3.1904 (Turun Soitannollisen Seuran orkesteri, johtajana Jean Sibelius).
Op. 44 nro 1 Valse triste orkesterille
Uudistettu versio Arvid Järnefeltin Kuolema-näytelmän 1. kohtaukseen sävelletystä musiikista (1903). Ensiesitys Helsingissä 25.4.1904 (Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Jean Sibelius). Pianosovitus: ks. alla.
[Op. 44 nro 1] Valse triste pianolle
Sovitus orkesteriteoksesta (ks. yllä).
[Op. 45 nro 2] Musik zu einer Szene orkesterille
Ensiesitys Helsingissä 5.3.1904 (Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Jean Sibelius). Pianosovitus (Tanz-Intermezzo): ks. alla. (Ks. myös 1907 op. 45 nro 2.)
[Op. 45 nro 2] Tanz-Intermezzo pianolle
Sovitus orkesteriteoksesta Musik zu einer Szene (ks. yllä). (Ks. myös 1907 op. 45 nro 2.)
[Op. 47] Viulukonsertto d-molli
1. versio: 1. Allegro moderato, 2. Adagio di molto, 3. Allegro ma non tanto. Ensiesitys Helsingissä 8.2.1904 (Viktor Novácèk, Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Jean Sibelius). Lopullinen versio 1905.
Veljeni vierailla mailla mieskuorolle
Sanat Juhani Aho.
1905
Op. 6 Cassazione orkesterille
Uudistettu versio, mutta: “Bör omarbetas” (”Uudistettava”). 1. versio 1904.
[Op. 46] Pelléas och Mélisande (Pelleas ja Melisande), musiikkia Maurice Maeterlinckin näytelmään
Ruotsiksi kääntänyt Bertel Gripenberg; alkusoitto kuhunkin viiteen näytökseen ja viisi muuta numeroa. Ensiesitys Helsingissä Ruotsalaisessa teatterissa 17.3.1905 (johtajana Jean Sibelius). Orkesterisovitus: ks. alla.
Op. 46 Pelléas och Mélisande (Pelleas ja Melisande), sarja orkesterille
Musiikista Maurice Maeterlinckin samannimiseen näytelmään. 1. Vid slottsporten (Linnan portilla), 2. Mélisande, 2a. På stranden vid havet (Meren rannalla), 3. En källa i parken (Lähde puistossa), 4. De trenne blinda systrar (Kolme sokeata sisarta), 5. Pastorale, 6. Mélisande vid sländan tai: – spinnrocken (Melisande rukin ääressä), 7. Mellanaktsmusik (Väliaikamusiikkia), 8. Mélisandes död (Melisanden kuolema). Pianosovitus (ilman 2a:ta): ks. alla, numerosta 4 sovitus laululle ja pianolle (Les trois soeurs aveugles): ks. alla.
[Op. 46] Pelléas och Mélisande (Pelleas ja Melisande), sarja pianolle
Sovitus orkesterisarjasta (ks. yllä) ilman nro 2a:ta.
[Op. 46] Les trois soeurs aveugles lauluäänelle ja pianolle
Sovitus Pelléas och Mélisande -musiikin (ks. yllä) numerosta 4.
Op. 47 Viulukonsertto d-molli
Lopullinen versio: 1. Allegro moderato, 2. Adagio di molto, 3. Allegro ma non tanto. Ensiesitys Berliinissä 19.10.1905 (Karl Halír, Berliinin filharmonikot, johtajana Richard Strauss). Pianopartituuri 1905. 1. versio 1904.
Cortège orkesterille
Ensiesitys Helsingissä 30.4.1905 (Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Jean Sibelius).
Ej med klagan (Ei saa murhein) sekakuorolle
Sanat Johan Ludvig Runeberg, suomentaja tuntematon.
1906
Op. 44 nro 2 Kurkikohtaus orkesterille
Uudistettu versio Arvid Järnefeltin Kuolema-näytelmän 3. ja 4. kohtaukseen sävelletystä musiikista (1903). Ensiesitys Vaasassa 14.12.06 (Vaasan orkesteriyhdistyksen orkesteri, johtajana Jean Sibelius).
Op. 48 Vapautettu kuningatar, balladi sekakuorolle ja orkesterille
Sanat Paavo Cajander. Ensiesitys Helsingissä 12.5.1906 (Sinfoniakuoro, Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Jean Sibelius). Sovitus mieskuorolle ja orkesterille 1910.
Op. 49 Pohjolan tytär, sinfoninen fantasia orkesterille
Ensiesitys Pietarissa 29.12.1906 (Marinski-teatterin orkesteri, johtajana Jean Sibelius).
Op. 50 nro 1 Lenzgesang (Kevätlaulu), yksinlaulu
Sanat Arthur Fitger, suomentaja tuntematon.
Op. 50 nro 2 Sehnsucht (Kaipaus), yksinlaulu
Sanat Emil Rudolf Weiss, suomentaja tuntematon.
Op. 50 nro 3 Im Feld ein Mädchen singt (Tuoll’ laulaa neitonen), yksinlaulu
Sanat Margarete Susman, suomentaja tuntematon.
Op. 50 nro 4 Aus banger Brust (Raskas huokaus), yksinlaulu
Sanat Richard Dehmel, suomentaja tuntematon.
Op. 50 nro 5 Die stille stadt (Hiljainen kaupunki), yksinlaulu
Sanat Richard Dehmel, suomentaja tuntematon.
Op. 50 nro 6 Rosenlied (Ruusulaulu), yksinlaulu
Sanat Anna Ritter, suomentaja tuntematon.
[Op. 51] Belsazars gästabud (Belsazarin pidot), musiikkia Hjalmar Procopén näytelmään
Kymmenen numeroa. Ensiesitys Helsingissä Ruotsalaisessa teatterissa 4.11.1906 (johtajana Jean Sibelius). Orkesterisovitus 1907, numerosta 2b sovitus laululle ja pianolle (Solitude) 1939.
Op. 53a Pan och Echo (Pan ja Kaiku), tanssi-intermezzo orkesterille
Ensiesitys Helsingissä 24.3.1906 (Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Jean Sibelius). Pianosovitus 1907.
[Op. 62a] Canzonetta (Rondino der Liebenden) jousiorkesterille
Kirjoitettu Arvid Järnefeltin Kuolema-näytelmään sävelletyn musiikin (1903) pohjalta. 1. versio. Lopullinen versio 1911.
Erloschen (Sammunut), yksinlaulu
Sanat Georg-Busse Palma, suomentanut R. R. Ryynänen.
Grevinnans konterfej lausujalle ja jousiorkesterille
Sanat Zacharias Topelius. Ensiesitys Vaasassa 6.1.1907.
1907
Op. 45 nro 2 Tanssi-intermezzo orkesterille
Orkestrointi näyttämömusiikkiteoksen Musik zu einer Szene (1904) pianosovituksesta (1904).
Op. 51 Belsazars gästabud (Belsazarin pidot), sarja orkesterille
Musiikista Hjalmar Procopén samannimiseen näytelmään. 1. Orientalisk marsch (Itämainen kulkue), 2. Solitude (Yksinäisyys), 3. Nocturne, 4. Khadras dans (Khadran tanssi). Ensiesitys Helsingissä 25.9.1907 (Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Jean Sibelius). Pianosovitus: ks. alla.
[Op. 51] Belsazars gästabud, sarja pianolle
Sovitus orkesterisarjasta (ks. yllä).
Op. 52 Sinfonia nro 3 C-duuri
1. Allegro moderato, 2. Andantino con moto, quasi allegretto, 3. Moderato – Allegro ma non tanto. Ensiesitys Helsingissä 25.9.1907 (Helsingin filharmonisen seuran orkesteri, johtajana Jean Sibelius).
[Op. 53a] Pan och Echo pianolle
Sovitus orkesteriteoksesta (1906).
Op. 72 nro 6 Hundra vägar (Sata tietä), yksinlaulu
Sanat Johan Ludvig Runeberg, suomentanut Kyllikki Solanterä.
Adagio (E-duuri) pianolle
1907-08
Op. 35 nro 1 Jubal, yksinlaulu
Sanat Ernst Josephson.
Op. 35 nro 2 Teodora, yksinlaulu
Sanat Bertel Gripenberg.
1908
[Op. 54] Svanevit (Joutsikki), musiikkia August Strindbergin näytelmään
Torvisignaali ja 13 numeroa. Ensiesitys Helsingissä Ruotsalaisessa teatterissa 8.4.1908 (johtajana Jean Sibelius). Orkesterisovitus 1909.
Op. 55 Öinen ratsastus ja auringonnousu, sävelruno orkesterille
Ensiesitys Pietarissa 23.1.1909 (johtajana Alexander Siloti).
Isänmaalle mieskuorolle
Sovitus sekakuorolaulusta (1900). Sanat Paavo Cajander.
1909
Op. 1 nro 4 Julvisa: Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt (Jouluvirsi: En etsi valtaa, loistoa), yksinlaulu
Sanat Zacharias Topelius, suomentaja tuntematon. Sovitus mieskuorolle 1935, naiskuorolle 1942, lapsikuorolle 1954.
Op. 8 Ödlan sooloviululle ja jousikvintetille
Musiikkia Mikael Lybeckin samannimiseen näytelmään. Ensiesitys Helsingissä Ruotsalaisessa teatterissa 6.4.1910 (johtajana Jean Sibelius).
Op. 54 Svanevit (Joutsikki), sarja orkesterille
Musiikista August Strindbergin samannimiseen näytelmään. 1. Påfågeln (Riikinkukko), 2. Harpan (Harpunsoittaja), 3. Tärnorna med rosor (Ruusuneito), 4. Hör rödhaken slå (Punarintasatakieli laulaa), 5. Prinsen allena (Prinssi yksin), 6. Svanevit och prinsen (Joutsikki ja prinssi), 7. Lovsång (Ylistyslaulu).
Op. 56 Jousikvartetto d-molli (Voces intimae)
1. Andante – Allegro molto moderato, 2. Vivace, 3. Adagio di molto, 4. Allegretto (ma pesante), 5. Allegro.
Op. 57 nro 1 Älven och snigeln, yksinlaulu
Sanat Ernst Josephson.
Op. 57 nro 2 En blomma stod vid vägen, yksinlaulu
Sanat Ernst Josephson.
Op. 57 nro 3 Kvarnhjulet, yksinlaulu
Sanat Ernst Josephson.
Op. 57 nro 4 Maj, yksinlaulu
Sanat Ernst Josephson.
Op. 57 nro 5 Jag är ett träd, yksinlaulu
Sanat Ernst Josephson; nimi aluksi Det kala trädet.
Op. 57 nro 6 Hertig Magnus, yksinlaulu
Sanat Ernst Josephson. Orkesterilaulusovitus 1912.
Op. 57 nro 7 Vänskapens blomma, yksinlaulu
Sanat Ernst Josephson.
Op. 57 nro 8 Näcken, yksinlaulu
Sanat Ernst Josephson.
Op. 58 nro 1 Rêverie (Unelma) pianolle
Op. 58 nro 2 Scherzino pianolle
Op. 58 nro 3 Air varié pianolle
Op. 58 nro 4 Der Hirt (Paimen) pianolle
Op. 58 nro 5 Des Abends (Illalla) pianolle
Op. 58 nro 6 Dialogue (Dialogi) pianolle
Op. 58 nro 7 Tempo di minuetto pianolle
Op. 58 nro 8 Fischerlied (Kalastajalaulu) pianolle
Op. 58 nro 9 Ständchen (Serenadi) pianolle
Op. 58 nro 10 Sommerlied (Kesälaulu) pianolle
[Op. 59] In memoriam, surumarssi orkesterille
1. versio. Lopullinen versio 1910.
Op. 60 nro 1 Kom nu hit, död (Saavuthan, yö!), laulu kitaran tai pianon säestyksellä
William Shakespearen Trettondagsafton (Loppiaisaatto, The Twelfth Night) -näytelmään.
Ruotsiksi kääntänyt Carl August Hagberg, suomentanut Kyllikki Solanterä. Ensiesitys Helsingissä Ruotsalaisessa teatterissa 12.11.1909. Sovitus baritonille, harpulle ja jousille 1957.
Op. 60 nro 2 Hållilå, uti storm och i regn (Hei ja hoi, miten myrsky se soi), laulu kitaran tai pianon säestyksellä William Shakespearen Trettondagsafton (Loppiaisaatto, The Twelfth Night) -näytelmään
Ruotsiksi kääntänyt Carl August Hagberg, suomentanut Kyllikki Solanterä. Ensiesitys Helsingissä Ruotsalaisessa teatterissa 12.11.1909.
Hymn to Thaïs, the Unforgettable (Hymni Thaisille), yksinlaulu
Sanat Arthur H. Borgström, suomentanut Kyllikki Solanterä.
Vänskapens blomma, yksinlaulu
Sanat Ernst Josephson; eri sävellys kuin op. 57 nro 7.