Jälkipolvi muistaa hyvin Tuusulanjärven yhteisön miehet suurine saavutuksineen, mutta taustalla olleet naiset ovat yleensä jääneet varjoon. Vaimot olivat kuitenkin taiteilijakotien kivijalka. He hoitivat perheen päivittäiset rutiinit, lastenhoidot, opettamiset ja kasvimaat. Ihmetellä täytyy, mistä heillä löytyi aikaa ja aktiviteettia myös muuhun merkittävään työhön.

Venny Soldan-Brofeldt teki uran kuvataiteilijana. Aino Sibeliuksella oli kaunis käsiala ja hän kirjoitti mm. Juhani Ahon raamatunkäännöksiä puhtaaksi. Saimi Järnefelt toimi suomentajana, kuten kielitaitoinen Maija Halonenkin, joka käänsi Lagerlöfiä ruotsista, Ingemannia tanskasta ja Pinokkio-sadun peräti italiasta. Rouvilla oli myös kirjallinen kerhonsa. Aino Sibelius kynäili miehelleen Berliiniin tammikuussa 1905:

”Eilen olin illalla Suvirannassa. Olemme Maija Halosen, Vennyn ja Saimin kanssa päättäneet olla kerran viikossa yhdessä, ja silloin lukea jotain, eilen luimme Schückin Gustav III. Oli mainio kirkas kuutamo kun tulin kotiin kello ½ 12 aikaan. Så att du ser att jag har varit på vift.”