Sibeliuksen isä Christian Gustaf muutti Hämeenlinnaan saatuaan kesällä 1859 nimityksen paikallisen tark´ampujakoulun lääkäriksi. Hän vuokrasi asunnokseen talon apteekkari Åkermanilta (1.). Jean (Janne), eli Johan Christian Julius Sibelius syntyi tähän Residenssikadun kotiin perheen toisena lapsena 1865. Jannen muistikuvat tästä asunnosta olivat hyvin vähäisiä. Hän muisti istuneensa isänsä polvella katsomassa lintukirjaa ja ryömineensä äidin jalkojen juureen, kun tämä soitti taffelipianoa.

Jean Sibeliuksen syntymäkoti

Tohtori Sibelius kuoli äkillisesti 1868 (katso myös Elämänkaari) ja Maria-leski joutui lapsineen muuttamaan äitinsä Katarinan luokse asumaan (2.). Tämä talo Prykikadulla osoittautui kuitenkin ahtaaksi, asuttivathan sitä Katarina, Maria, Marian lapset Linda, Janne ja Christian sekä sisarukset Julia ja Tekla. Katarina myi talonsa 1871. Janne oli tällöin viisivuotias.

Katarina vuokrasi kauppias Grönlundilta tilavamman asunnon Residenssikadun varrelta (3.), mutta muutti jo vähän yli vuoden perästä uudelleen. Janne oli tuolloin aloittanut koulunkäyntinsä.

Kauppias Lindforsin talosta Kasarmikadulta löytyivät hyvät tilat suurelle perheelle (4.), mutta Katarina jatkoi omistusasunnon etsimistä.

Vuoden 1874 alussa kiertolaiselämä päättyi. Katarina osti leskirouva Ebba Gustava Levánin perillisiltä talon Läntisen Linnakadun varrelta (5.). Tässä asunnossa Janne eli 8-vuotiaasta aina ylioppilaskirjoitusten jälkeiseen kesään 1885. Läntisen linnakadun asunnossa Janne oppi soittamaan pianoa ja viulua sekä aloitti säveltämisen. Tässä asunnossa on syntynyt esikoisteos Vesipisaroita sekä varhaisimmat kamarimusiikkiteokset. Katso (Katso myös Musiikki-osio)

Sibeliuksen Hämeenlinna-vuosien kesät kuluivat joko Borgien huvilalla Annilassa, Sääksmäen maisemissa, tai isänäidin Katarina Fredrika Sibeliuksen ja tämän Evelina-tyttären luona Loviisassa. Vuonna 1879 Jannen isänäiti kuoli, ja Sibeliusten talo vuokrattiin vajaaksi kymmeneksi vuodeksi. Loviisaan palattiin vasta 1880-luvun lopulla.