Vuodesta 1561 Clodt von Jürgensburg. Otettu 1719 Tukholman ritarihuoneen jäseneksi numerolla 126, myöhemmin myös numeroilla 53 ja 17 Riiassa ja Tallinnassa.
Tutkija Heikki Vuorimiehen mukaan Aino Sibeliuksen äidin esi-isät olivat saksalaisia ja lähtöisin Westfalenista 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa. Venäläinen tutkija Georgi Clodt aloittaa kauempaa. Hän arvelee sukunsa nimen olevan lyhenne Claudius-sanasta ja periytyvän Julius Caesarin ajoilta Lombardiasta. Sieltä se olisi kulkeutunut legioonalaisten mukana nykyisen Kölnin tienoille sotilasveteraanien asuttaessa Reinin rantoja. Kyseisellä paikalla sijaitsi aikoinaan Claudius Agrippan siirtokunta. Otaksumassa voi olla perää, sillä Clodt-nimi esiintyy jo seudun varhaisimmissa kirjoitetuissa lähteissä.
Clodt-suvun erääksi kantaisäksi mainitaan 1400-luvun alkupuolella syntynyt Johan Clodt, joka omisti nykyisen Münsterin lähellä sijainneen Nartelenin maatilan Marksin kreivikunnassa Westfalenissa Saksassa. Hänen poikansa (?) Roleff siirtyi Tallinnaan 1515. Roleff Clodtia voidaan siten pitää suvun ruotsalais-liivinmaalaisen haaran kantaisänä.
Roleffin muutto Saksanmaalta Baltiaan oli tuohon aikaan varsin luonnollinen tapahtuma. Virolaistutkija Tarmo Saaretin mukaan Kalpaveljien ritarikunta oli houkutellut Westfalenin kauppiaita Tallinnaan jo 1200-luvun alusta alkaen. Kaupungissa oli 300 vuotta myöhemmin menestyvä saksalaissiirtokunta Toompean itärinteellä. Siirtokunta oli rakentanut itselleen kirkon, joka oli omistettu kaupan ja merenkulun suojeluspyhimykselle, Pyhälle Nikolaille.
Clodtien kappeli vuodelta 1673 Pyhän Nikolain kirkossa Tallinnassa. Sen lattian alle on haudattu maamarsalkka Gustav Adolf Clodt von Jürgensburg ja hänen ensimmäinen puolisonsa Brita Stuart, sekä heidän poikansa vapaaherra Johan Adolf.
Roleff Clodt
Muutti Tallinnaan 1515.
Puoliso: 1460 Grete von Letmaten.
Poika: Jodokus (Jost) Clodt von Jürgensburg.
Tallinnan maistraatin puheenjohtaja, myöhemmin herttua Gotthard Kettlerin kansleri. Kuningas Sigismundin ulkoasiainministeri 1568-70 ja lähettiläs Ruotsissa Juhana III:n hovissa. Sai herttua Kettleriltä ansioistaan lahjoitusmaaksi Jürgensburgin linnan 2.3.1561. Linna sijaitsi n. 80 km Riiasta itään. Kuoli 1572 ja haudattiin Riian tuomiokirkkoon.
Puoliso: Anna von Wigant.
Poika: Stefan Clodt von Jürgensburg. Valküll-kartanon perintöherra Virossa.
Puoliso: Margareta von Henning.
Poika: Jost Clodt von Jürgensburg. Valküllin ja Pöytin herra. Kihlakunnantuomari Upplannissa 1611, jonka jälkeen sotilas. Kuoli everstinä tykinkuulan kaatamana 4.9.1621 kuningas Kustaa II Adolfin vierestä ruotsalaisten joukkojen piirittäessä Riikaa.
Puoliso: Elisabeth von Ungern-Stenberg, vapaaherratar.
Poika: Gustav Adolf Clodt von Jürgensburg. S. 1621. Sotilas. Seurasi kapteenina Magnus de la Gardieta Ruotsin Pariisin lähetystöön. Turun läänin alimaaherra 1648, linnanpäällikkö Riiassa 1649, maaneuvos Virossa 1663, maamarsalkka Liivinmaalla, lähettiläänä Venäjällä 1666. Kuoli Tukholmassa 1681 ja haudattiin aluksi sinne, mutta siirrettiin myöhemmin Tallinnaan Pyhän Nikolain kirkkoon.
Puoliso 1:o 8.12.1648 Tukholmassa Brita Stuart, k. 22.2.1668 ja haudattiin Tukholmaan, mutta siirrettiin 22.2.1682 Tallinnaan Pyhän Nikolain kirkkoon. Puoliso 2:o Margareta Beata von Wrangel.
Poika: Johan Adolf Clodt von Jürgensburg. Vapaaherra. Syntyi Elghammarin kartanossa Södermanlandin Björnlundassa Ruotsissa 5.8.1658. Sotilas Ruotsissa, Suomessa ja Liivinmaalla. Riian komendantti 1709. Sai vapaaherran arvon 15.2.1714, liitettiin Ruotsin ritarihuoneen jäseneksi 1719 numerolla 126. Kenraaliluutnantti 1720. Joutui vankeuteen venäläisten valloitettua Riian ja vietiin Moskovaan, jossa kuoli 20.10.1720. Siirrettiin sittemmin Tallinnaan ja haudattiin 14.3.1722 Pyhän Nikolain kirkkoon. Puoliso 1:o 25.10.1682 vapaaherratar Anna Margareetta von Liewen.
Puoliso 2:o 30.8.1706 Tukholmassa kreivitär Juliana Christina Bonde af Björnö.
Poika: Carl Wilhelm Clodt von Jürgensburg. Vapaaherra. Sotilas. Karlskronan linnoitusprikaatin johtaja 1731, josta erosi 1735 ja siirtyi roomalais-keisarilliseen palvelukseen. Kuoli 1740.
Puoliso Virossa sisarpuoli, vapaaherratar Ulrika Eleonora Stackelberg.
Poika: Adolf Fredrik Clodt von Jürgensburg. Vapaaherra. S. 1738. Sotilas. Kuoli Pietarissa 1806.
Puoliso 1:o Tallinnassa 21.10.1761 Gertruda Sofia von Schwengelm. Puoliso 2:o edellisen sisko Jakobina Henrietta von Schwengelm.
Poika: Carl Gustav Clodt von Jürgensburg. Vapaaherra. S. 25.7.1765. Sotilas. Keisarillisen seurueen kapteeni 1797, ylimajoitusmestari 1812. Osallistui Napoleonin sodassa Borodinon, Tarutinon ja Leipzigin taisteluihin. Hänen kuvansa on säilytettävänä Talvipalatsissa ylipäällikkö Kutusovin ohella vuoden 1812 sotasankarien joukossa. Bremenin komendantti 1813. Siperian armeijajoukkojen esikuntapäällikkö Omskissa 1817, kenraalimajuri. Toimitti geodeettisia mittauksia Itä-Euroopassa ja Siperiassa. Kuoli Omskissa 22.7.1822.
Carl Gustav Clodt von Jürgensburg (1765-1822)
Puoliso Pietarissa 5.1.1800 Elisabet Charlotta Aurora von Freyholdt.
Lapsia mm:
Vladimir (Karlovitsh) Clodt
1803-82
Kenraaliluutnantti, matematiikan opettaja
Pjotr (Karlovitsh) Clodt
1805-67
Kuuluisa kuvanveistäjä
Poika: Mikael (Petrovitsh) Clodt
1835-1915
Taidemaalari
Kostantin (Karlovitsh) Clodt
1807-79
Kenraalimajuri, Venäjän ensimmäinen puukaivertaja.
Aino Sibeliuksen äidin-isä
Lapsia:
Mikael (Konstantinovitsh) Clodt
1832-1902
Professori, taidemaalariElisabet(h) Järnefelt os. Clodt
1839-1929
Aino Sibeliuksen äitiOlga (Konstantinovna) Clodt
1856-1942?
Taidemaalari
Konstantin (Karlovitsh) Clodt von Jürgensburg. Vapaaherra. S. Pietarissa 18.6.1807. Kenraalimajuri venäläisessä tykistössä. Erosi sotapalveluksesta 1835, toimi sittemmin gravyyrinä ja xylograaffina. Kuoli Pietarissa 3.11.1879. Puoliso 1:o Catharina Vigné. Puoliso 2:o Pietarissa marraskuussa 1871 Johanna Ossipov, s. Pietarissa 1842.
Tytär: Elisabeth Järnefelt os. Clodt von Jürgensburg (1839-1929)
Aino Sibeliuksen äiti
Aino Sibeliuksen äiti Elisabeth (tässä tekstissä Elisabetista käytetään Sibelius-kirjallisuudessa vakiintunutta Elisabeth-muotoa) syntyi Pietarissa tammikuun 11. päivänä 1839 taiteelliseen Clodt von Jürgensburgin aateliseen sotilassukuun. Hän oli syntymäjärjestyksessä viides perheen yhdestätoista lapsesta. Vladimir, perheen kahdestoista lapsi, syntyi isän, kenraalimajuri Konstantin Clodtin toisesta avioliitosta. Elisabethin äiti Catharina Vigné oli luultavasti Venäjälle muuttaneen ranskalaisen emigrantin tytär.
Tutkija Heikki Vuorimiehen mukaan Elisabeth kävi aluksi sisäoppilaitosta Pietarissa, mutta perheen isän vaurastuttua opetuksesta huolehti oma kotiopettaja. Tärkeimmät oppiaineet olivat kielet, etenkin ranska, sekä kirjallisuus, taide, tanssi ja musiikki. Vuorimies kuvaa Elisabethin luonteeltaan valppaaksi, kaikesta kiinnostuneeksi ja iloiseksi. Tyttö oli valmis vallattomiin kujeisiinkin.
Elisabeth tutustui Suomeen jo lapsena. Kuuluisa kuvanveistäjä-setä Pjotr Clodt oli ostanut talon Karjalankannakselta. Elisabethille tarjoutui näin mahdollisuus viettää kesiään Halilan hovissa, joka sijaitsi Uudellakirkolla.
Tulevaan aviopuolisoonsa Elisabeth tutustui omilla 15-vuotipäivillään. Hänen isoveljensä Nikolai toi juhlaan Aleksander Järnefeltin, opiskelutoverinsa Mihailovskin tykistöakatemiassa. Vajaat neljä vuotta myöhemmin Elisabeth Clodt von Jürgensburg vihittiin avioliittoon aliluutnantti August Aleksander Järnefeltin kanssa. Häät vietettiin Pietarissa joulukuun 22. päivänä 1857.
Avioliitosta syntyi yhdeksän lasta, joista Aino Sibelius oli järjestyksessä seitsemäs. Perheen viidestä tyttärestä peräti neljä oli jo kuolleena 1900-luvun alussa, mutta Aino eli sitäkin pitempään – miltei 98-vuotiaaksi. Kaikki perheen neljä poikaa tekivät merkittävän uran: Kasper kriitikkona ja kielenkääntäjänä, Arvid kirjailijana, Eero taidemaalarina ja Armas säveltäjä-kapellimestarina.
Elisabeth Järnefeltin vaikutus suomalaiseen taide- ja kulttuurielämään oli varsin merkittävä. Hän oli jo lapsuudessaan tutustunut taiteisiin omassa kasvuympäristössään. Hänen setänsä Pjotr Clodt oli merkittävä kuvanveistäjä ja hänen veljestään Mihailista tuli sittemmin taidemaalari ja Pietarin taideakatemian professori (Katso Ainolan salin taidetta).
Elisabethin taidemyönteisyys näkyy voimakkaasti hänen lastensa uravalinnoissa. Omien poikiensa kautta hän tutustui suomalaiseen ylioppilaselämään ja nuoriin suomalaisuusaatteen innoittamiin taiteilijoihin. Elisabeth Järnefeltin totuudellisuuteen pohjautuva taidekäsitys kannusti esimerkiksi Juhani Ahoa löytämään oman kirjailijatyylinsä.
Sulhaspoika Janne Sibelius kirjoitti elokuussa 1891 sen aikaisella suomenkielellään tulevalle anopilleen Elisabeth Järnefeltille
Hyvä Tantti!
Waikka minä suullisesti sain kiittää Tanttia hauskasta suviolostani tuntuu siltä kun en olisi tehnyt sitä kylliksi. Minulla on niin valoinen muisto suvesta. En minä luullut että Tantti tulisi osoittamaan niin suurta ystävällisyyttä minulle…
”Tantti” osoitti ystävällisyyttään säveltäjää kohtaan läpi elämänsä ja lämpö vävy-anoppi-suhtessa oli molemminpuolista.
90-vuotias Elisabeth kolme viikkoa ennen kuolemaansa. Lapset vasemmalta: Kasper (69v), Aino (57v), Armas (59v), Arvid (67v) ja Eero (65v).
Leskeksi jäätyään 1896 Elisabeth vetäytyi omaan rauhaansa ja muutti Lohjalle. Viimeiset vuotensa hän asui yhteistaloudessa Kasper-poikansa kanssa Helsingissä, jossa hän myös kuoli helmikuun 3. päivänä 1929 pian 90-vuotispäiviensä jälkeen.