Jos minua luonnehdittaisiin kirjeitteni nojalla, niin syntyisi aivan väärä kuva. Ne ovat aina viritetyt siihen sävyyn, joka parhaiten sopii vastaanottajalle.
(Santeri Levas 1960)

Outo päiväkirja tämä. Herkän sielun peili tai – jos halutaan – sylkyastia. Minusta ei kyllä koskaan tule suurta säveltäjää, josta minä ja Aino uneksimme.
(PK 11.2.1915)