Olen 100 000 vuotta sitten varmaan ollut sukua joutsenille ja villihanhille, sillä tunnen sellaista vetovoimaa niihin.
(Jussi Jalakselle 24.8. 1940)

Näin tänään kymmentä vailla yksitoista 16 joutsenta. Suurimpia elämyksiäni! Herrajumala tuota kauneutta! Ne kiertelivät pitkään yläpuolellani. Katosivat auringon utuun välkehtivänä hopeanauhana. Ääntely samaa puupuhallintyyppiä kuin kurkien, mutta ilman tremoloa. Joutsenten ääni lähenee enemmän trumpettia, joskin sarrusofonisointi on ilmeinen. Matala kertosäe, joka muistuttaa pienen lapsen itkua. Luonnonmystiikkaa ja elämäntuskaa! Viidennen sinfonian finaaliteema [nuottiesimerkki] Sidonta trumeteissa!! Tämän piti tapahtua minulle, joka olen niin kauan ollut ulkopuolinen. Ollut siis pyhätössä tänään 21. huhtikuuta 1915.
(PK 21.4.1915. Viidennen sinfonian sävellysvaihetta.)

Joutsenet ovat aina ajatuksissani ja antavat elämälle loistoa. Omituista todeta, ettei mikään tässä maailmassa, ei taiteessa, kirjallisuudessa eikä musiikissa vaikuta minuun yhtä lailla kuin nämä joutsenet + kurjet + metsähanhet. Niiden äänet ja olemus.
(PK 24.4.1915)

Eräässä auringonnousussa lensi aivan läheltäni kuovi, joka lauloi sekstissä (pieni seksti) Olen sukua kahlaajille; nekin elävät ilman kelloa kuten minä olen elänyt pitkät ajat elämässäni.
(Jussi Jalakselle 13.6. 1943)

Vuodenajat ovat elämäni rikkain sisältö. On ihmeellistä seurata niiden vaihteluja.
(Santeri Levas 1960b)