Kronologinen katsaus

Kuten osiosta teokset kuorolle ja orkesterille huomaa, monista näistä teoksista on olemassa myös versiot kuorolle ja pianolle. Alla tehdään katsaus niihin kuoroteoksiin, joissa orkesteria ei ollut mukana.

Teoksista suuri osa on mieskuorolle. Sekakuoroille on myöskin yli 20 teosta, ja lähes saman verran lisää, kun otetaan huomioon mieskuoroteosten sekakuorosovitukset. Nais- tai lapsikuoroille Sibelius sävelsi harvoin.

Sibelius pyrki tyydyttämään niin ruotsin- kuin suomenkielisten kuorojen uuden musiikin tarpeita kielipoliittisista ristiriidoista huolimatta. Suomenkieliset tekstit perustuvat usein Kantelettareen ja Kalevalaan. Aleksis Kivi innoitti häntä pariin parhaimpaan kuorosävellykseensä, kun ystäväpiiriin kuulunut Eino Leino koki itsensä kaltoin kohdelluksi. Ruotsinkielisistä runoilijoista Sibeliuksen suuri suosikki oli aina lapsuuden ihanne, Johan Ludvig Runeberg.

Sibeliuksen tapa kirjoittaa kuorolle ilman orkesteria oli hieman vapaampi kuin monissa orkesteriteoksissa. Esimerkiksi Venematka ja Rakastava (1893-1894) kertovat säveltäjästä, joka ei tehnyt kompromisseja vaan loi uudenlaista musiikkia ja pakotti kuorot oppimaan uuden sävelkielen.

Pian tämän jälkeen säveltäjä alkoi ottaa huomioon myös harrastelijoiden tekniset ja taiteelliset rajoitukset. Stemmat eivät liiku yleensä äärirajoilla, joskin Terve kuun matalin ääni on monien bassojen ulottumattomissa. Harmoniat eivät aina ole kokeellisinta Sibeliusta. Rytmit perustuvat usein kiinnostavalla, minimalismiakin ennakoivalla tavalla yksinkertaisten rytmiaiheiden toistoon, limittämiseen ja kehittelyyn.

Keinovarojen rajoittaminen ei kahlinnut säveltäjän mielikuvitusta. Sibelius ei lähtenyt niinkään perinteisestä kuoroilmaisusta, vaan käytti kuoroa instrumenttina ja sai siitä myös varsin ainutlaatuisia sointivärejä.

Kuoroteoksissa on edelleen säilynyttä tuoreutta, ja parhaat niistä lukeutuvat säveltäjän koko tuotannon vaikuttavimpiin hetkiin.

Varhaiset kuoroteokset

Tanke, se hur fågeln svingar
Sekakuorolle. Sanat Johan Ludvig Runeberg. Valmistui 1888.

Upp genom luften
Sekakuorolle ja pianolle. Sanat Per Atterbom. Valmistui 1888.

Ensam i dunkla skogarnas famn
Sekakuorolle. Sanat Emil von Quanten. Valmistui 1888.

Hur blekt är allt
Sekakuorolle. Sanat Johan Ludvig Runeberg. Valmistui 1888.

När sig våren åter föder
Sekakuorolle. Sanat Johan Ludvig Runeberg. Valmistui 1888.

Ack, hör du fröken Gyllenborg, kansanlaulusovitus
Sekakuorolle. Valmistui 1888-89.

Vi kysser du fader min fästmö här?
Naiskuorolle ja pianolle. Sanat Johan Ludvig Runeberg, Valmistui 1889-90.

Jean Sibeliuksen pitkä ura kuorosäveltäjänä alkoi puolella tusinalla ruotsinkielisiä kuoroteoksia sekakuorolle vuonna 1988.

Jean Sibeliuksen varhaisimmat kuoroteokset valmistuivat Helsingin Musiikkiopistossa. Kuorolaulu oli erittäin yleinen harrastus, ja ensimmäiset työt olivat harjoituksia kuorosäveltäjänä tunnetulle Martin Wegeliukselle tai kehitelmiä ystäville.

”Tiedän, että Musiikkiopistoa käydessään hän muutenkin sirotteli eri tahoille sävellyksiänsä, maksaakseen vedon tai mitä muita syitä hänellä mahtoi ollakaan. Kuulin mainittavan nimeltä useampiakin Jean Sibeliuksen tovereita, jotka voittamansa vedon suoritukseksi saivat omakätisesti kirjoitettuja nuottilehtiä”,

Hugo Lagus on muistellut.

Varhaisimpia kuoroteoksia on tutkittu varsin vähän. Esimerkiksi Erkki Salmenhaara, Erik Tawaststjerna ja Robert Layton eivät käsittele niitä Sibelius-kirjoissaan. Daniel Politoske mainitsee Sibelius Companion -kokoelman mainiossa artikkelissaan teoksista yhden, Ensam i dunkla skogarnas fam. Se onkin teoksista tunnetuin ja levyllekin päätynyt kiehtovan lyyrinen työ, jossa pimeän metsän tunnelma on kuvattu vangitsevasti.

Kuoroteoksia Kullervon jälkeen

Venematka 1893 (Katso myös opus 18)

Työkansan marssi
Sekakuorolle. Sanat Juho Heikki Erkko. Valmistui 1893.

Soitapas sorea neito
tenorille ja sekakuorolle. Sanat Kantelettaresta. Valmistui 1893-94.

Rakastava, sarja
Mieskuorolle. 1. Miss’ on kussa minun hyväni, 2. Eilaa, eilaa, 3. Hyvää iltaa lintuseni, 4. Käsi kaulaan, lintuseni. Sanat Kantelettaresta. Valmistui 1894. Sovitus mieskuorolle ja jousiorkesterille 1894, sovitus sekakuorolle 1898. (Ks. myös orkesteriteokset op. 14.)

Laulun mahti, sovitus Jãzeps Vïtolsin balladista
Mieskuorolle. Valmistui 1895.

Op. 21 Hymni (Natus in curas)
Mieskuorolle. Sanat Fridolf Gustafsson. Valmistui 1896.

Aamusumussa
Sekakuorolle. Sanat Juho Heikki Erkko. Valmistui 1897. Lapsikuorosovitus 1913 (?).

Op. 23 Sekakuorolauluja vuoden 1897 promootiokantaatista. Sovitettu 1898 (?). (Ks. teokset kuorolle ja orkesterille. Kantaatti tohtorin- ja maisterinvihkiäisissä 1897.)

Nro 1 Me nuoriso Suomen
Nro 2 Tuuli tuudittele
Nro 3 Oi toivo, toivo sä lietomieli
Nro 4 Montapa elon merellä
Nro 5 Sammuva sainio maan
Nro 6a Soi kiitokseksi Luojan
Nro 6b Tuule, tuuli, leppeämmin
Nro 7 Oi lempi, sun valtas ääretön on
Nro 8 Kuin virta vuolas
Nro 9 Oi kallis Suomi, äiti verraton

Kullervon kantaesityksessä Sibelius oli käyttänyt kuoroa uudella, suomalaisten mieleen olevalla tavalla. Hänen todellinen läpimurtoteoksensa oli syksyllä 1893 Venematka, johon ihastuivat nekin kuulijat, jotka eivät voineet ymmärtää Kullervoa.

Sibelius sävelsi teoksen Ylioppilaskunnan Laulajille kuoronjohtaja Jalmari Hahlin pyynnöstä. Kantaesitys huhtikuussa 1893 oli täydellinen menestys. Venematkaa Merikantokaan ei voinut syyttää vaikeatajuisuudesta. ”Sibeliuksen Wenematkaan oli erittäin hupaista tutustua. Waka wanha Wäinämöinen siinä ’Laski laulellen wesiä Ilon lyöen lainehia’. Laulu on lyhyt, mutta oikea makupala. Kuten Sibeliuksen muutkin teokset, on tämäkin aiwan suomalaiselle runonuotille perustettu, joten siinä heti tekijän tuntee. Mestarillisesti on itse wesien laskeminen, ilo merellä, ja warsinkin neitosten katseleminen ja kuunteleminen ’niemien nenistä’ kuwattu.”

Sibelius totesi, että sävellys vaikutti ”kuin pommi”. Juuri Venematka sai esimerkiksi nuoren Leevi Madetojan kiinnostumaan suomalaisesta musiikista. Sibeliuksella ei tällä kertaa ollut varaa loukkaantua edes siitä, että Merikanto sanoi sävellyksen perustuvan ”suomalaiselle runonuotille”. Hän tunnusti myöhemmin käyttäneensä venematkassa ”Paraskeen tapaa”, eli saaneensa suoria vaikutteita Larin Paraskeen laulusta. Venematka on kuoronkäsittelyltään Kullervoa notkeampaa, ja laulu en edelleen erittäin suosittu.

Työkansan marssi on J. H. Erkon ja Sibeliuksen yritys orastavan työväenliikkeen ”marseljeesiksi”. Sosialismi ei ollut vielä juurtunut Suomeen, ja liikkeen vaikutus oli osin valistava ja raitistava. ”Valistus on toivomme, kaikk’ oikeudet tasaiset, tiet avoimet ja veljein vertaisuus” oli Erkon näkemys työväenliikkeen tulevaisuudesta. Venematkaa pönäkämmästä ja yksitotisemmasta teoksesta ei tullut kovin suosittua, vaikka Viipurin työväenyhdistys julkaisi sen 1896.

Tämän kauden merkittävin a cappella -kuoroteos on epäilemättä Rakastava-sarja vuodelta 1894. Sibelius sävelsi sen Ylioppilaskunnan Laulajien sävellyskilpailuun. Teksti on Kantelettaren rakkausrunoista.

YL:n sävellyskilvassa kävi huonosti. Hänen entinen opettajansa Emil Genetz sai isänmaallisella Hakkapeliitat-laululla ensimmäisen palkinnon, ja Sibelius jäi Rakastavallaan kakkoseksi. Karl Flodin ja Oskar Merikanto pitivät tuomariston päätöstä outona. Genetzin laulu oli tavallinen, jämäkkä, isänmaallinen kuorolaulu, kun Sibelius oli tehnyt omaperäisintä ja parasta, mitä suomalaisessa kuorolaulussa vielä oli koettu.

Kolmiosainen Rakastava on nuoren Sibeliuksen melodisen kekseliäisyyden huippuhetkiä. Ensimmäinen osa on Tawaststjernan mielestä kuin tyylitelty kansanlaulu. Toisen osan eilaa-kuviot hohtavat hopeaa, ja stemmat aiheuttivat varmaankin vaikeuksia jopa YL:n silloisille laulajille. Viimeisessä osassa on madrigaalin tunnelmia. Eron haikeudessa on eroottisenkin kaipuun elementti.

Sibelius muokkasi nopeasti version mieskuorolle ja jousiorkesterille, mutta suositummaksi muodostui erinomainen sekakuoroversio vuodelta 1898. Vuonna 1911 säveltäjä teki materiaalista taidokkaan sarjan jousiorkesterille, triangelille ja patarummuille.

Oma mielenkiintonsa on vuoden 1897 Aamusumussa. Helmikuun manifesti ja Sibeliuksen protestisävellykset olivat vielä parin vuoden päässä, mutta Tawaststjerna näki jo tässä J. H. Erkon tekstissä ”venäläisvastaista tendenssiä”. Sibelius sävelsi yksinkertaiseen runoon simppelin, kansanlaulumaisen melodian.

Vuosina 1896 ja 1897 Sibelius tähtäsi Helsingin Yliopiston musiikinopettajan virkaan. Hän teki hymnin Natus in curas latinankieliseen tekstiin ja johti sen yliopiston professorin Josef Pippingsköldin muistomerkin paljastustilaisuudessa toukokuussa 1896.

Keväällä 1897 oli taas kantaatin vuoro. Teoksesta on säilynyt kymmenen numeroa sekakuorolle. Ne ovat käyttökelpoista ja laadukasta musiikkia. Tunnetuin numero on varmastikin Sibeliuksen hengellisen musiikin lauletuin helmi, Soi kiitokseksi Luojan.

Vuosisadan vaihde

Kaksi sovitusta italialaisista lauluista: Oh! ’Caroli’ ja Trippole, Trappole
Sekakuorolle ja soittimille. Valmistuivat 1897-98. Soitinosuudet kadoksissa.

Kuutamolla
Mieskuorolle. Sanat Aino Suonio. Valmistui 1898.

Carminalia, sovitukset kolmesta latinankielisestä laulusta
1. Ecce novum gaudium, 2. Angelus emittitur, 3. In stadio laboris. Lapsikuorolle ja pianolle tai harmonille. Valmistuivat 1898.

Op. 18 Kuusi laulua mieskuorolle

Nro 1 Sortunut ääni
Sanat Kantelettaresta. Valmistui 1898. Sovitus sekakuorolle 1898.
Nro 2 Terve kuu
Sanat Kalevalasta. Valmistui 1901.
Nro 3 Venematka
Sanat Kalevalasta. Valmistui 1893. Sovitus sekakuorolle 1914.
Nro 4 Saarella palaa
Sanat Kantelettaresta. Valmistui 1895. Sovitus sekakuorolle 1898.
Nro 5 Metsämiehen laulu
Sanat Aleksis Kivi. Valmistui 1899.
Nro 6 Sydämeni laulu
Sanat Aleksis Kivi. Valmistui 1898. Sovitus sekakuorolle 1904.

Min rastas raataa
Sekakuorolle. Sanat Kantelettaresta. Valmistui 1898.

Isänmaalle
Sekakuorolle. Sanat Paavo Cajander. Valmistui 1900. Mieskuorosovitus 1908.

Kotikaipaus
Naiskuorolle. Sanat Walter von Konow. Valmistui 1902.

Till Thérèse Hahl (Lauloit piennä)
Sekakuorolle, kaksi eri sävellystä. Sanat Nils Wasastjerna, suomentanut Pekka
Juhani Hannikainen. Valmistuivat 1902.

Veljeni vierailla mailla
Mieskuorolle. Sanat Juhani Aho. Valmistui 1904.

Sibelius kokosi opukseen 18 ensin peräti yhdeksään mieskuorolauluaan, mutta pudotti myöhemmin opuksesta pois laulut Isänmaalle, Veljeni vierailla mailla ja Min rastas raataa.

Opukseen jääneet laulut ovatkin parasta Sibeliusta. Läpimurtoteos Venematka on mukana vuodelta 1893. Seuraavaksi vanhin on Saarella palaa, joka on sävelletty Vaaniassa 1895. Sulhanen sytyttelee valkeita häiden valmistelutöissä, ja bassot toistavat mantranomaisesti Saarella palaa -tekstiä. Laulu on valoisa ja impressionistinen, täynnä kihelmöivää odotusta.

Sydämeni laulu Aleksis Kiven tekstiin on pieni mestariteos ja tunnetuinta Sibeliusta. Hän sävelsi sitä Ainon odottaessa perheeseen kolmatta tytärtä vuonna 1898. Laulu kertoo lapsen kuolemasta, ja Kirsti-tytär kuoli heti alkuvuodesta 1900. Mieleen tulee tietenkin Mahler Kindertotenlieder -teosta säveltämässä.

Kantaesitys Ylioppilaskunnan Laulajien syyskonsertissa oli suuri menestys nuoren Heikki Klemetin johdolla. Konsertin jälkeisissä kemuissa Sibelius kiitteli herrasmiesmäisesti Klemettiä siitä, että tämä oli niin hyvin ymmärtänyt Aleksis Kiveä. Alku Siikaniemi muisteli myöhemmin, että Sibelius oli illan kuluessa soittanut pianolla kauan ja liikuttavasti inkeriläisiä itkuvirsiä.

Sydämeni laulussa tekstin, tarkoituksen ja musiikin sisältö ovat saumattomasti yhtä. Kuolema on runon lapselle lohdutus, kuolemanjälkeinen elämä nykyistä parempaa. Kivelle kuolemassa oli jotain eskapistista: ”kaukana on vaino, riita”. Kun Kirsti-tytär menehtyi, Sibelius soitti kuolleelle lapselleen pianolla tämän teoksen.

Opuksessa on toinenkin mainio teos Kiven sanoihin, Metsämiehen laulu. Uhoava ja itsevarma miesjoukko palaa luontoon riemukkaissa tunnelmissa.

Sortunut ääni etenee 5/4 -tahdissa ja huipentuu komeasti. Terve kuu on opuksen teoksista nuorin, vuodelta 1901. Klemetin johtama mieskuoro Suomen Laulu sai sen mukaansa Euroopan-kiertueelleen. Klemetti oli koulinut kuorosta valiojoukon, ja Sibelius nautiskeli tietäessään bassojen pystyvän toteuttamaan lopun huikean laskun isosta F:stä aina kontra-B -nuottiin. Terve kuun stemmat ovat muutenkin vaativia, ja kyseessä on musiikillisestikin Sibeliuksen kuoroteosten yksi huipentuma. Suomen Laulun kiertueella saksalaiset arvostelijat kiittelivät kuitenkin lähinnä Venematkaa ja Saarella palaa -teoksia. ”Niillä ei koko mieskööri-kirjallisuudessa liene vertaisiaan”, ihasteli Berliner Neueste Nachrichten kesäkuussa 1901 kiertuearviossa.

Sibeliuksen rima oli varsin korkealla, kun hän pudotti kolme yhdeksästä laulusta lopulta pois opuksesta 18. Isänmaalle ei välttele dissonansseja, Min rastas raataa on kaunis pieni teos ja Veljeni vierailla mailla on harvinainen näyte yhteistyöstä Ainolan naapurin, kirjailija Juhani Ahon kanssa. Sävellys on vuodelta 1904, jolloin Sibelius muutti Ainolaan. Ahon teksti inspiroi Sibeliusta kirjoittamaan hyvinkin jykevää musiikkia, joka ei ilmeisesti säveltäjän mielestä sopinut opuksen lyyrisempään kokonaisilmeeseen.

Till Therese Hahl on kaunis pieni kunniaosoitus Sibeliuksen korrepitiittorille ja Sävelistö-kuorovihkojen toimittajalle tämän 60-vuotispäiviksi. Sibelius sävelsi teoksen vielä uudelleen samaan tekstiin nimellä Den 25 Oktober 1902 ilmeisesti sanoittajan mieliksi.

Ensimmäiset vuodet Ainolassa

Ej med klagan (Ei saa murhein)
Sekakuorolle. Sanat Johan Ludvig Runeberg, suomentaja tuntematon. Valmistui 1905.

Kansakoululaisten marssi
Lapsikuorolle. Sanat Onnen Pekka (pseud.). Valmistui 1910.

Kantaatti (Härliga gåvor)
Naiskuorolle. Sanat Walter von Konow. Valmistui 1911.

Op. 65a Män från slätten och havet (Miehet aukeiden, aavain)
Sekakuorolle. Sanat Ernst V. Knape, suomentanut Reijo Norio. Valmistui 1911.

Op. 65b Kellosävel Kallion kirkossa
Sekakuorosovitus Kallion kirkon kellosävelmästä (1912) 1912. Sanat Julius Engström; myös eri sanoin: Päättyy työ, joutuu yö (Heikki Klemetti). Pianosovitus (Kallion kirkon kellosävel) 1912.

Uusmaalaisten laulu
Mies- tai sekakuorolle. Sanat Kaarlo Terhi. Valmistui 1912.

Three Songs for American Schools
1. Autumn Song, sanat Richard Dixon; 2. The Sun Upon the Lake Is Low, sanat Walter Scott; 3. A Cavalry Catch, sanat Fiona Mcleod. Kuorolle ja pianolle. Valmistui 1913.

Ainolan ensimmäisinä vuosina aina ensimmäiseen maailmansotaan valmistui vain kaksi kuoroteosta, jotka Sibelius kelpuutti opusluetteloonsa. Man från slätten och havet valmistui Svenska Folskolans Vännerille eversti Axel Steniuksen pyynnöstä. Teos on varsin vaativa, ja kantaesityksessä se jouduttiin esittämään jousiorkesterin tukemana. Samaan opukseen päätyi sekakuorosovitus Kallion kirkon kellosävelmästä, joka on kaikille helsinkiläisille tuttu.

Ej med klagan on tunteenomainen omistus Albert Edelfeltille ja se kantaesitettiin hänen hautajaisissaan. Uusmaalaisten laulu on jäänyt yllättävänkin vähän esitetyksi Uudellamaalla. Sibelius sävelsi sen Eteläsuomalaisen Osakunnan uuden maakuntalaulun sanoituskilpailun voittajarunoon.

Kaudelle osuu myös pari teosta lapsikuorolle, Kansakoululaisten marssi sekä dollareita keräämään tehty Three Songs for American Schools. Horatio Parker oli tilannut Sibeliukselta sekä nämä laulut että välittänyt tilauksen Aallottarista Norfolkin musiikkijuhlillle.

Ensimmäinen maailmansota ja vuosi 1918

Op. 84 Viisi laulua mieskuorolle

Nro 1 Herr Lager och Skön fager
Sanat Gustav Fröding. Valmistui 1914.
Nro 2 På berget
Sanat Bertel Gripenberg. Valmistui 1915.
Nro 3 Ett drömackord
Sanat Gustav Fröding. Valmistui 1915.
Nro 4 Evige Eros
Sanat Bertel Gripenberg. Valmistui 1915.
Nro 5 Till havs
Sanat Jonathan Reuter. Valmistui 1917.

Drömmarna (Haaveet)
Sekakuorolle. Sanat Jonatan Reuter, suomentanut Reijo Norio. Valmistui 1917.

Fridolins dårskap
Mieskuorolle. Sanat Erik Axel Karlfeldt. Valmistui 1917.

Jone havsfärd (Joonaan meriretki)
Mieskuorolle. Sanat Erik Axel Karlfeldt, suomentanut Hj. Nortamo. Valmistui 1918.

Brusande rusar en våg
Mieskuorolle. Sanat Gösta Schybergson. Valmistui 1918.

Ute hörs stormen
Mieskuorolle. Sanat Gösta Schybergson. Valmistui 1918.

Op. 91b Partiolaisten marssi
Pianolle tekstin kanssa. Sanat Jalmari Finne. Valmistui 1918. Sovitus sekakuorolle ja orkesterille 1918, sovitus sekakuorolle ja pianolle 1921, sovitus kahdelle naisäänelle ja pianolle (The World Song of Girl Guides and Girl Scouts) 1951-52.

Ensimmäinen maailmansota ei juurikaan ehtinyt vaikuttaa opuksen 84 lauluihin mieskuorolle. Kaksi ensimmäistä laulua kantaesitettiin 27. huhtikuuta 1915 Muntra Musikanter -kuoron konsertissa. Vaativa Herr Lager och Skön fager ilmeisesti epäonnistui kantaesityksessä, mutta yksinkertaisempi På berget nousi heti suosituksi. Kesällä valmistuivat myös Ett drömackord ja Evige Eros. Viidentenä sarjaan lisättiin 1917 valmistunut merikuva Till havs. ”Kuorolaulut M. M.:lle ovat minun laiskanläksyni. Mutta niiden varassa en seiso enkä kaadu!” säveltäjä kirjoitti päiväkirjaansa.

Fridolins dårskap kertoo hurjan vuoden 1917 koomisista puolista. Sibelius sai viulukotelon sisällä postissa ”lampaanviulun” eli savustetun lampaanlavan porilaiselta arkkitehdiltä Torkel Nordmanilta. Säveltäjä muisti Nordmanin kvartettilaulajana, ja hän sävelsi kiitokseksi hauskan neliäänisen laulun. Yhtä hauska on Joonaan meriretki sisällissodan vuodelta 1918.

Brusande rusas en våg ja Ute hörs stormen ovat taustaltaan pelkästään traagisia. Sisällissodan aikana riehunut rosvojoukko teloitti tohtori Gösta Schybergsonin, ja punakaartin johtokin tuomitsi tapauksen. Sibelius oli syvästi järkyttynyt ja sävelsi kaksi tohtorin runoa. Ilmaisu on hieman kromaattisempaa kuin useissa aikaisemmissa teoksissa.

Jalmari Finne toivoi useinkin Sibeliuksen säveltävän tekstejään. Partiolaisten marssissa tämä onnistui. Luonnollisesti teosta on esitetty hyvin paljon partioliikkeen piirissä.

Kuoroteoksia 1920-1930

Likhet
Mieskuorolle. Sanat Johan Ludvig Runeberg. Valmistui 1922.

Kolme johdantovuorolaulua
1. Palmusunnuntaina; liturgi ja urut. 2. Pyhäinpäivänä tai hautajaisjumalanpalveluksissa; liturgi, kuoro ja urut. 3. Kristillisissä nuorisojuhlissa; liturgi, seurakunta (kuoro) ja urut. Sanat Raamatusta. Valmistui 1925.

Koulutie
Sekakuorolle. Sanat Veikko Antero Koskenniemi. Valmistui 1924.

Skolsång
Sekakuorolle. Sanat Nino Runeberg. Valmistui 1925.

Skyddskårsmarsch
Mieskuorolle, piano ad lib. Sanat Nino Runeberg. Valmistui 1925.

Op. 108 Kaksi laulua mieskuorolle

Nro 1 Humoreski
Sanat Larin Kyösti. Valmistui 1925.

Nro 2 Ne pitkän matkan kulkijat
Sanat Larin Kyösti. Valmistui 1925.

Den höga himlen
Sekakuorolle tai uruille. Kirjoitettu 1927 vapaamuurareiden rituaalimusiikin op. 113 numerosta 11 (Suur’ olet Herra). Sanat Jacob Tegengren.

Siltavahti
Mieskuorolle. Sanat Wäinö Sola. Valmistui 1928. Yksinlaulusovitus (pianon kanssa) 1928.

Jouluna (On lapsonen syntynyt meille)
Sekakuorolle. Sanat August Verner Jaakkola (toiset sanat Väinö Ilmari Forsman: Nyt seimelle pienoisen lapsen). Valmistui 1929.

Viipurin lauluveikkojen kunniamarssi, kaksi eri sävellystä.
Mieskuorolle. Sanat Eero Eerola. Ensimmäinen sävellys 1920, toinen sävellys samoihin sanoihin 1929.

Karjalan osa.
Miesäänille unisono ja pianolle. Sanat A. Nurminen. Valmistui 1930.

Sibelius kelpuutti 1920-luvun kuoroteoksistaan opusluetteloon vain kaksi laulua mieskuorolle Larin Kyöstin sanoihin. Kantaesityksessä Helsingin Sanomat kiinnitti huomiota laulujen tekniseen vaativuuteen, joka lähenteli kriitikon mielestä jo epäkäytännöllisyyttä. Nyt juuri nämä piirteet tekevät pienistä teoksista keskimääräistä kiinnostavampia. Kyseessä on Sibeliuksen kuoroteosten ehdottomaan kärkeen kuuluvaa musiikkia.

Kovin paljon perinteisempiä ovat kaksi koululaulua, tasapuolisesti toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi vuosilta 1924-1925. Jouluna on Sibeliuksen joululauluissa siitä harvinainen helmi, että hän teki sen suoraan sekakuorolle.

Den höga himlen sekakuorolle tai uruille on tehty suomenruotsalaiseen koraalikirjaan 1927. Sovitus mieskuorolle ja uruille sisältyy Sibeliuksen Vapaamuurarimusiikkiin. Teos tunnetaan myös Simo Korpelan alkuperäisen suomenkielisen runon perusteella nimellä Suur’ olet herra.

Muutamista marsseista kiinnostavin ja jälkikäteen tarkasteltuna myös arveluttavin on Karjalan osa, jonka Sibelius sävelsi talonpoikaismarssista ja Lapuan liikkeestä inspiroituneena. Sibeliusta kiehtoi liikkeen alkuvaiheiden isänmaallisuus, kommunisminvastaisuus ja kielipoliittinen suvaitsevaisuus. Kun liike liukui yhä enemmän äärioikeistoon ja ryhtyi ”kyyditsemään” laittomasti vastustajiaan itärajaa kohti, Sibelius vieraantui liikkeestä ja käänsi sille selkänsä.

Ainolan hiljaisuus

Sibelius teki Ainolan hiljaisuuden keskellä muutamia sovituksia kuorolle. En etsi valtaa, loistoa sai sovituksen mieskuorolle 1935, naiskuorolle 1932 ja vielä lapsikuorolle 1954, kun säveltäjä oli jo lähes 90-vuotias. On hanget korkeat, nietokset sai sovituksen naisäänille 1942. Suur’ olet herra sai säveltäjän sovitustöihin 1944 ja Veljesvirsi sekä Ylistyshymni ovat uskomatonta kyllä uusia teoksia vuodelta 1946.

Vuonna 1948 säveltäjä teki useitakin kuorosovituksia tai uudistuksia; mm. vapaamuurarimusiikkiin mieskuorolle ja Finlandia-hymniin sekakuorolle.