Joululaulut

Viisi joululaulua (op. 1) syntyivät vähitellen vuosien 1897-1913 kuluessa. Useimmat näistä lauluista, lähinnä laulua Det mörknar ute (nro 3) lukuun ottamatta, ovat enemmänkin jouluviettoon sävellettyjä yhteislauluja kuin varsinaisia yksinlauluja. Kokoelman kaksi viimeistä numeroa Julvisa (Topelius, En etsi valtaa loistoa) ja On hanget korkeat nietokset (Wilkku Joukahainen) kuuluvat Suomen suosituimpiin joululauluihin, kun taas kahta ensimmäistä Nu står jul vid snöig port ja Nu så kommer julen (molemmat Topelius) esitetään varsin harvoin.

Viimeiset uudet yksinlaulunsa Sibelius sävelsi 1920-luvulla (näiden jälkeen tosin syntyi vielä kaksi sovitusta, Siltavahti ja Solitude). Viimeiset laulut Små flickorna ja Narciss on kumpainenkin sävelletty Sibeliuksen ystäväpiiriin kuuluneiden kirjoittajien teksteihin. Små flickorna (Hjalmar Procopé) valmistui 1920 ja julkaistiin samana vuonna Lucifer-joululehdessä. Laulu on Sibeliuksen ainoa varsinainen salonkityylinen laulu ja myös runon aihe, työssäkäyvien kaupunkilaistyttöjen kepeä elämä, on Sibeliukselle varsin poikkeuksellinen. Lauluun Narciss, Sibeliuksen ystävän Bertel Gripenbergin (1878-1947) runoon, päättyy Sibeliuksen varsinainen yksinlaulutuotanto. Tämä 1925 syntynyt laulu on paitsi aiheeltaan myös tyyliltään hyvin läheinen opuksen 88 kukkaislauluille.

Sibelius sävelsi vain kaksi duettoa lauluäänelle ja pianolle: Tanken (J. L. Runeberg) ja Mummon syntymäpäivänä (tuntematon). Molemmat duetot Sibelius sävelsi perhejuhliin. Tanken (Runeberg) syntyi Aino Sibeliuksen veljen maalari Eero Järnefeltin ja tämän puolison Saimi Järnefeltin hopeahäihin kesäkuussa 1915. Juhlassa tämän dueton esittivät edellisten tytär Leena Järnefelt ja sekä Sibeliuksen vanhin tytär Ruth säestäjänään Aino Sibelius.

Mummon syntymäpäivänä taas syntyi oletettavasti Sibeliuksen anopin Elisabeth Järnefeltin 80-vuotisjuhliin (1919). Runon kirjoittaja on tuntematon, mutta tekstin perusteella hän lienee perhepiiristä.