Suvun juuria ei tunneta. J. R. Aspelinin otaksuman mukaan sen kantaisä olisi ollut eräs Viipurissa Kaarle XII:n aikana palvellut Karl-niminen luutnantti, joka olisi ottanut sukunimensä paikallisesta linnasta.

Sotaisasta alkuperästään huolimatta suku oli 1800-luvulla tunnettu ennen kaikkea papeistaan ja virkamiehistään. Sen merkittävimmät jäsenet olivat tuohon aikaan Sibeliuksen äidin setä, tuomiorovasti ja jumaluusopin tohtori Aron Gustav Borg, jonka jälkeläinen oli mm. oopperalaulaja Kim Borg, ja säveltäjän itsensä kannalta ehkä mielenkiintoisin sukulainen, äidin serkku, kuuluisa fennomaani Carl Gustav Borg.

Karl Borg, luutnantti
k. 1720-luvulla

Poika: Karl Kaarlenpoika Borg
s. 5.4.1716 Tobolsk k. 26..3.1797 Ylikannus. Nimismies Pyhäjoella ja pitäjänkirjuri.
Puoliso: 12.11.1745 Katarina Ruuth

Poika: Gabriel Kaarlenpoika Borg
s. 10.8.1758 Pyhäjoki k. 24.10.1824 Laihia. Kirkkoherra Raahessa, Saloisissa ja Laihialla.

Puoliso:
1:o Maria Gustava Chydenius,
2:o Maria Katarina Lindblad ja
3:o Eva Katarina Österbladh

Poikia: Karl Jakob Borg
1788-1853
Jonka poika: Carl Gustav Borg
1823-95

Gabriel Borg
Sibeliuksen äidinisä
1797-1855
Jonka tytär: Maria Charlotta Borg
Sibeliuksen äiti
1841-97

Aron Gustav Borg
1810-83

Carl Gustav Karlinpoika Borg
s. 23.10.1823 Vihanti k. 23.2.1895 Helsinki. Naimaton. Suomen kielen lehtori Keisarillisessa yliopistossa Helsingissä 1854-. Ruotsalais-suomalaisen sanakirjakomitean jäsen 1852-53. Historiallis-filosofisen tiedekunnan v. t. kuraattori 1854-, vakinainen 1856-58, suomenkielen kääntäjä ja tulkki senaatissa 1857-. Suomenkielen opettaja Helsingin lyseossa ja tyttökoulussa 1855-. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteeri 1861-62 ja rahastonhoitaja 1865-75. Jäsen 1862 komiteassa, joka antoi lausunnon Suomen kielen kelvollisuudesta virkakieleksi. Tirehtööri Suomen valtiokonttorissa 1875-80. Ym. Erittäin laaja julkaisutoiminta, mm. suomennos Sadut, 10 vihkoa Helsinki 1848-50 ja ruotsinnokset Kullervo, en episod ur Kalevala Helsinki 1850, Öfversättningar ur andra upplagan af Kalevala Helsinki 1851 ja Lemminkäinen, en sångcykel ur Kalevala Helsinki 1852.

Gabrielin lesken Katarina Juliana Borgin perheessä Sibelius kuuli ja luki myös itse ruotsinkielistä kirjallisuutta. On täysin mahdollista, että säveltäjä tutustui jo kouluaikoinaan myös äitinsä serkun Kalevala-ruotsinnoksiin, vaikka hän ei koskaan asiasta maininnut.

Gabriel Gabrielinpoika Borg (Sibeliuksen äidinisä)
s. 23.10.1797 Vihanti k. 13.12.1855 Pyhäjoki.

Fil. maist. 1823. Luokan- ja venäjänkielen opettaja Oulun triviaalikoulussa 1824-. Hämeenlinnan triviaalikoulun rehtori 1828-38. Turun triviaalikoulun rehtori 1838-44. Pappisvihkimys 1844. Uuden Kaarlepyyn kirkkoherra 1845-50. Pyhäjoen kirkkoherra 1850-55. Puoliso: 1:o 12.2.1830 Turussa Johanna Ulrika Hedberg 1804-35; 2:o 9.8.1838 Teristen kartanossa Sääksmäellä Katarina Juliana Haartman s. 20.11.1812 Sääksmäki k. 4.12.1892 Hämeenlinna.

Katarina Juliana Borg (1812-92)

Lapsia 1. avioliitosta 3, kuolleet alaikäisinä, 2. Avioliitosta:

Tekla Helena Adelinda Borg
S. 30.8.1839 Turku, k. 26.1.1912 Hämeenlinna.Naimaton.

Maria Charlotta Sibelius os. Borg, Sibeliuksen äiti.

Gustav Julius Borg, s. 17.7.1843 Turku. Koululainen, k. 7.10.1858 Hämeenlinna.

Axel Gabriel Borg, s. 16.11.1845 Uusi Kaarlepyy. Mikkelin lyseon rehtori, k. 2.7.1903 Savonlinna. Naimaton.

Axel Borg (1845-1903)

Oskar Fredrik Borg, s. 28.12.1847 Uusi Kaarlepyy. Kymölän seminaarin johtaja, k. 28.4.1907. Puoliso: 30.12.1874 Ida Agata Savonius.

Anna Juliana Borg, s. 24.2.1850 Pyhäjoki. Opettaja, k. 30.1.1909 Hämeenlinna. Naimaton.

Otto Rudolf Borg, s. 24.2.1850 Pyhäjoki. Tampereen lyseon lehtori, k. 18.1.1898 Tampere. Puoliso: 8.10.1885 Tampereella Hilma Maria Wegelius.

Lydia Johanna Borg, s. 1.8.1852 Pyhäjoki, k. 12.10.1852 Pyhäjoki.

Maria Charlotta Sibelius os. Borg (Sibeliuksen äiti)

Lapset:
Linda Maria 1863-1932
Johan Christian (Kristian) Julius (Janne, ”Jean”) 1865-1957
Christian (Kristian) 1869-1922

Sibeliuksen äiti syntyi Turussa elokuun 18. päivänä 1841 paikallisen triviaalikoulun rehtorin perheeseen. Hänet kastettiin Maria Charlottaksi ja hän oli syntymäjärjestyksessä perheen toinen lapsi. Isä, Gabriel Borg, oli toisessa avioliitossaan. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli kuollut pitkälti toistakymmentä vuotta aiemmin, samoin kuin avioliitosta syntyneet kolme lastakin. Marian äiti Katarina Juliana oli syntyisin Teristen kartanon Haartmaneja Sääksmäeltä.

Gabriel Borg vihittiin papiksi Turussa 1844 ja hän sai paikan Kokkolan kirkkoherran apulaisena. Perhe muutti Pohjanmaalle. Marialla oli tuolloin isosisko Tekla ja myös pikkuveli Gustav Julius, joka kuoli myöhemmin teini-ikäisenä Hämeenlinnassa.
Pohjanmaalla perheeseen syntyivät vielä pojat Axel ja Oskar, kaksoset Juliana (Julia, ”Lula”) ja Otto, sekä vain muutaman kuukauden elänyt Lydia.

Rovasti Gabriel Borg kuoli 58-vuotiaana vuonna 1855. Katarina-leski muutti lapsineen Hämeenlinnaan, lähelle omia sukulaisiaan. Ajan tavan mukaisesti perheen pojat saivat käydä lyseon ja pääsivät yliopistoon. Tyttärien koulutukseen ei panostettu.

Maria oli vain 20-vuotias avioituessaan jo keski-ikää lähentelevän kaupunginlääkäri Christian Gustaf Sibeliuksen kanssa maaliskuussa 1862. Vastakohtaisuudet ilmeisesti täydensivät toisiaan, sillä avioliitto oli onnellinen, mutta lyhyt. Christian Gustaf kuoli lavantautiin kesällä 1868. Leskelle jäi kaksi lasta, Linda ja Johan (Janne), sekä suoritustilassa oleva kuolinpesä. Christian, perheen kolmas lapsi, syntyi maaliskuussa 1869 (Katso Elämänkaari).

Maria oli raskasmielisen uskonnollinen ja melankoliaan taipuvainen kuten molemmat siskonsakin, mutta hän oli hyvä äiti. Vaatimattomilla varoilla ja sukulaisten avustaessa hän koulutti kolme lastansa. Sibeliuksen veljestä Christianista tuli merkittävä lääkäri ja Linda-siskosta opettaja.

Tytär Linda oli Marialle lapsista läheisin. Suhde tulevaan säveltäjään pysyi hieman etäisempänä. Sibelius oli koko elämänsä ajan kiitollinen äidilleen kaikesta saamastaan huolenpidosta ja hoivauksesta, mutta jotain jäi puuttumaankin: ”Minä olen aina kaivannut jotakuta joka hyväilisi minua. Meillä kotona minä olin ainoa, joka tein sellaista”, säveltäjä kirjoitti tulevalle puolisolleen 2. tammikuuta 1891. Myös henkisellä puolella poika koki myöhemmin vieraantuneensa äidistään. Joulukuussa 1896 Sibelius kirjoitti yksityisessä muistiinpanossa: ”Äidin luona. Yksinkertaisuus. O simplicitas.”

Maria Sibelius asui 1890-luvulla Tampereella useita vuosia ja piti yhteistaloutta tyttärensä kanssa. Linda ja Marian Otto-veli toimivat Tampereella opettajina. Maria kuoli yllättäen joulukuun 29. päivänä 1897. Tästä iskusta Linda-tytär ei koskaan täysin toipunut.